Raportti esittelee Tornionjoen lohi- ja meritaimenkantojen tilasta tuoreimmat seurantatulokset. Keskeisinä seurantamenetelminä ovat sähkökoekalastus, vaelluspoikaspyynti, saalisnäytteiden keruu, saalistilastointi ja kalamerkinnät.
Vuoden 2005 sähkökalastuksissa kesänvanhojen poikasten keskitiheys nousi edellisvuodesta noin neljänneksen (8 poikaseen aarilla) pysyen kuitenkin tällä vuosikymmenellä vallinneella tasolla. Vanhempien poikasten keskitiheys puolestaan laski noin kolmanneksella (5 poikaseen aarilla) edellisvuodesta. Viimeaikainen M74-kuolleisuus on ollut hyvin vähäistä, mikä lienee yksi syy siihen, etteivät poikasmäärät ole laskeneet havaittua alhaisemmiksi huolimatta suhteellisen vähäisiin kutukalamääriin viittaavista jokisaaliista.
Vuonna 2005 lohen luonnonpoikasia lähti merelle ainakin noin puoli miljoonaa yksilöä, kuten useana edellisvuonnakin. Nämä poikaset kuoriutuivat lähinnä vuonna 2002. Kuutena viime vuonna luontainen vaelluspoikastuotanto on ollut moninkertainen suhteessa aiemmin vallinneeseen 100 000 – 150 000 luonnonpoikasen tasoon. Käytännöllisesti katsoen kaikki Tornionjoen vaelluspoikaset ovat nykyisin luonnonkudusta peräisin. Luonnonpoikastuotanto on nykyisin Pohjanlahden ja myös koko Itämeren lohivarantoa ja lohenkalastusmahdollisuuksia keskeisesti säätelevä tekijä.
Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalisarvio vuonna 2005 oli lähes 26 000 kiloa eli noin 6000 kiloa edellisvuotta suurempi. Tämä saalis on silti alle puolet 1990-luvun lopun huippusaaliista. Mereen on vaeltanut runsaasti vaelluspoikasia viime vuosina, joten näyttää vahvasti siltä että jokeen ei ole noussut odotusten mukaisia lohimääriä. Yhtenä syynä tähän on vaelluspoikasten luontaisen kuolleisuuden kasvu meressä. Merikalastus on myös keskeinen Tornionjoen lohimääriin vaikuttava tekijä; merkkipalautusten mukaan lähes 95% Tornionjoen tuottamista saalislohista kalastetaan merellä.
Tornionjoen taimenen luonnontuotanto on heikentynyt jälleen viime vuosina. Merivaelluksella käyneiden taimenien saaliit ovat olleet 1990-luvulla korkeammalla tasolla kuin 1980-luvulla. Suurin osa Tornionjoen meritaimen saaliista saadaan joen alajuoksulta läheltä merta ja aikuisia kutemaan valmistautuvia meritaimenia havaitaan edelleen melko vähän varsinaisten kutualueiden läheisyydessä.
| 
