Can the lost migratory Salmo trutta stocks be compensated with resident trout stocks in coastal rivers?

doi-link: 10.1016/j.fishres.2009.10.011
Kallio-Nyberg, Irma; Jutila, Eero; Koljonen, Marja-Liisa; Koskiniemi, Jarmo; Saloniemi, Irma
Fisheries Research 102(1–2): 69–79
Salmo trutta, Baltic Sea, migration pattern, stocking, recapture rate, genetic diversity
Julkaisuvuosi: 2010

Voidaanko rannikkojokien purotaimenkantojen avulla palauttaa menetettyjä meritaimenkantoja?

Purotaimen- ja meritaimenkantojen vaellusta, kasvua, eloonjääntiä ja perinnöllistä muuntelua verrattiin kahdessa istutuskokeessa. Viantienjokeen istutetut Iijoen meritaimen, Ohtaojan purotaimen ja niiden risteymätaimen vaelsivat kaikki samalla tavalla. Noin 70 % kunkin ryhmän palautuksista saatiin merestä. Myös kaikkien ryhmien kalat kasvoivat yhtä suuriksi meressä. Risteymätaimenista selvisi suurempi osuus pyyntipituiseksi (2,3 %) kuin puhtaista linjoista (1,1 %). Toisessa vertailussa kuitenkin (Meri)Karvianjokeen istutetut Isojoen meritaimen ja Karvianjoen purotaimen lähtivät erilailla merivaellukselle. Karvianjoen purotaimenista lähti merivaellukselle vain noin 30 %, kun taas Isojoen meritaimenista merivaellukselle lähti 85 %. Istutusvuonna pyydetyt purotaimenet olivat pienempiä kuin meritaimenet, mutta kasvuero kuitenkin tasoittui toisen vuoden aikana. Isojoen taimenista selvisi myös pyyntikokoiseksi suurempi osuus (1,3 %) kuin Karvianjoen purotaimenista (0,6 %). Geneettisten etäisyyksien perusteella kannat ryhmittyivät enemmän kotijoen (Iijoki, Isojoki, Karvianjoki) kuin vaelluskäyttäytymisen tai elinkierron mukaisesti. Pareittaisissa vertailuissa meritaimen oli geneettisesti hieman monimuotoisempi kuin purotaimen. Osalla purotaimenista saattaa olla voimakas vaellustaipumus ja niiden kasvupotentiaalikin voi olla yhtä hyvä kuin meritaimenilla, joten niiden geneettinen materiaali voi olla soveliasta merivaelteisten kantojen palauttamiseen.

Tutkimus perustui risteytyskokeisiin, Carlin-merkintään, istutuskokeisiin ja mikrosatelliitti DNA muuntelun analysointiin.

Kuva: Karvianjoen ja Isojoen taimenten pyyntipituus (a) ja Ohtaojan, Iijoen ja niiden risteymätaimenten pyyntipituus (b) istutusvuodesta (1) alkaen. Mediaanipituuden lisäksi on osoitettu pituuden vaihtelu (q1 ja q3), jonka sisällä 50% palautetuista.

Kallio-Nyberg, Irma; FT, RKTL, Vaasa, irma.kallio-nyberg@rktl.fi

Jutila, Eero; FT, RKTL, Helsinki

Koljonen, Marja-Liisa; FT, RKTL, Helsinki

Koskiniemi, Jarmo; B.Sc. Helsingin yliopisto

Saloniemi, Irma; FT, Turun yliopisto