Kalastusalueiden taloushallinnon kehittäminen Kalastusalueiden taloushallintoon liittyviä ongelmia ja kehittämistoiveita sekä taloustietoja vuosilta 2004–2006 selvitettiin postikyselyllä kalastusalueiden isännöitsijöiltä ja hallitusten puheenjohtajilta. Kalastusalueille myönnetyt edistämis- ja toimintamäärärahat sekä kalastusalueille tilitetyt omistaja- ja viehekorvaukset kerättiin TE-keskusten kalatalousyksiköistä. Tuloksien käsittely tehtiin kahdessa osahankkeessa:
1. Kalastusalueiden taloushallinto-ongelmien kartoitus ja tarvittavien ratkaisumallien kehittäminen
2. Kalastusalueiden talousinformaation analyysi ja sopivien talousseuranta-mittareiden kehittäminen
Hankkeen loppuraportti sisältää:
Kokonaishankkeen toimintaa tukemaan perustettiin ohjausryhmä, johon Keski-Suomen TE-keskuksen kalatalousjohtaja Matti Sipposen johdolla osallistuivat kalatalousviranomaisten, Kalatalouden Keskusliiton, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja kalastusalueiden edustajia. Hanke alkoi helmikuussa 2007 ja päättyi joulukuussa 2008.
Kalastusalueiden taloushallinto-ongelmien kartoitus ja tarvittavien ratkaisumallien kehittäminen
Kalastusalueiden taloushallintoon liittyvien ongelmien ja kehittämistoiveiden kartoitus tehtiin postikyselyllä sekä tilitoimistojen ja isännöisijöiden haastatteluilla. Postikysely lähetettiin kaikkien kalastusalueiden isännöitsijöille ja hallitusten puheenjohtajille.
Tutkimuksen aihepiirit koskivat omistaja- ja viehekorvauksia, kalastusalueiden rahoitusta, tiedonkulkua ja ohjeistusta sekä kalastusalueiden talouden valvontaa. Selkeimmäksi ongelmaksi nousi rahoituksen riittämättömyys. Kaikki kalastusalueet eivät kykene kyselyn perusteella selviämään lakisääteisistä tehtävistään. Kalastusalueiden kirjanpitokäytännöt ovat olleet kirjavia ja kalastusalueiden toimijat ovatkin yleensä enemmän kiinnostuneita kalavesistä kuin hallinnosta ja talousasioista. Halukkuus koulutukseen oli kuitenkin suurta erityisesti hallintomenettelyasioissa. Toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan lisää rahoitusta ja myös rakenteelliset uudistukset, kuten kalastusalueiden yhdistymiset, olisivat järkeviä.
Osahanke toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston yritystaloustieteen laitoksen professori Aila Virtasen ja taloustieteen ylioppilas Tuire Mäen kanssa.
Hankkeen tuotokset:
Kalastusalueiden taloushallinnon ongelmien kartoitus, Kalastusalueiden kyselyn tulokset. Tuire Mäki, Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta, moniste, 7.10.2008.
Kalastusalueiden taloushallinnon ongelmien kartoitus. Laskentatoimi, Pro gradu tutkielma. Tuire Mäki, Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta, moniste, lokakuu 2008.
Kalastusalueiden talousinformaation analyysi ja sopivien talousseuranta-mittareiden kehittäminen
Tässä osahankkeessa kerättiin valtakunnallisesti tietoa kalastusalueiden talouteen liittyvistä tunnusluvuista. Tiedot kerättiin vuosilta 2004–2006. Kalastusalueille myönnetyt edistämis- ja toimintamäärärahat sekä kalastusalueille tilitetyt omistaja- ja viehekorvaukset kerättiin TE-keskusten kalatalousyksiköistä. Pilottihankkeena kerättiin kalastusaluekohtaisia tietoja Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen TE-keskusten alueilta.
Aineiston perusteella keskimääräinen kalastusalueen profiili on seuraava:
- taseen loppusumma noin 40 000 euroa
- omavaraisuusaste on keskimäärin hyvä
- tilikauden keskimääräiset kokonaistuotot ovat noin 15 000 euroa
- noin 2/3 tuloista tulee TE-keskusten myöntämistä valtionavuista
Talouden tunnuslukujen perusteella kalastusalueet ovat varsin pieniä yksiköitä ja toiminta on käytännössä valtionavustusten varassa. Kalastusalueiden eri tunnuslukuja vertailtiin TE-keskuksittain sekä merialueen ja sisävesien kalastusalueiden välillä. Kalastusalueiden kykyä suoriutua omistajille kuuluvista maksuvelvoitteista voidaan arvioida hankkeessa laaditulla taseen eristä laskettavalla ”kalastusalueen maksukykytestillä”. Maksukykytestiä karkeampia, mutta soveliaita mittareita kalastusalueiden taloudellisten toimintaedellytysten seurantaan, ovat taseen koko ja omavaraisuusaste.
Kalastusalueiden toiminnan ja taloudellisen aseman merkittävä muutos edellyttäisi kalastusalueiden aktivointia toiminnan omaehtoiseen kehittämiseen ja rahoituksen hankintaan. Hallinnollisia vastuita voitaisiin keventää esimerkiksi luopumalla kalastusalueiden käytöstä omistaja- ja viehekalastuskorvausten jakoprosessissa. Yksi keskeinen kalastusalueiden toimintaa ja talouden kehittymistä rajoittava tekijä on kalastusalueiden suuri määrä ja pieni koko, minkä vuoksi kalastusalueiden yhdistymisedellytyksiä tulisi vahvistaa.
Osahanke toteutettiin yhteistyössä projektipäällikkö Mikko Airaksisen / Prizzway Oy kanssa.
Hankkeen tuotokset:
Kalastusalueiden profiili talouden tunnuslukujen näkökulmasta. Mikko Airaksinen, Prizzway Oy, moniste, 17.11.2008
Kalastusalueiden profiili talouden tunnuslukujen näkökulmasta PowerPoint. Mikko Airaksinen, Prizzway Oy, 2008
Kalastusalueen suositustilikartta
Tilikartan rakentaminen
 Tulostettava versio
|
