 Lohenkalastuksen taloudellisten vaikutusten vertailua: lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja vapaa-ajankalastus Tornionjoella ja Simojoella.Selvityksessä vertaillaan lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen taloudellisia tuotantovaikutuksia. Ammattikalastus ja vapaa-ajankalastus ovat luonteeltaan erilaisia, vaikka kohteena ovat pääosin samat kalavarat. Ammattikalastus ja siihen liittyvät tuotantoketjut pyrkivät tuottamaan elintarvikkeita taloudellisesti tehokkaasti ja kannattavasti. Vapaa-ajankalastuksessa ja tähän kytkeytyvällä kalastusmatkailulla saaliin määrän ja arvon rooli on vähäisempi ja keskeisempiä on kalastuksen kautta saatavat elämykset. Lue lisää –> Kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: esimerkkinä Iijoen valuma-alueen kunnatVuonna 2009 kalastusmatkailijat kuluttivat keskimäärin 131 euroa henkilöä kohti yhden kalastusmatkan aikana Iijoen valuma-alueen kunnissa. Kaikkiaan välitön arvonlisäverollinen kalastusmatkailutulo oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Lue lisää –> Tukipolitiikan vaikutukset Suomen poronhoitoonVaikka panostukeen perustuvan tukipolitiikan pääasiallisena tavoitteena on elinkeinon kannattavuuden parantaminen ja yrittäjien toimeentulomahdollisuuksien lisääminen, johtaa tukipolitiikka usein kustannustason nousuun ja luo paineita tuotannon määrän kasvattamiseen. Tästä syystä maatalouden tukitoimien soveltaminen porotalouteen ei ole ongelmatonta, sillä tuotanto on porotaloudessa tiukemmin sidoksissa rajallisiin luonnonolosuhteisiin kuin perinteisessä kotieläintuotannossa. Nykyinen politiikka voi johtaa siihen, että porotalous muistuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän maatalouden kotieläintuotantoa. Lue lisää –> Porotalouden tukitoimet ja Pohjoismaiden poronlihamarkkinat.Porotaloudessa on omaksuttu uusia, tehokkaampia toimintatapoja. Silti sen mahdollisuudet tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyisen toimeentulon turvaamiseen ovat rajalliset. Porotalouden jatkuvuuden turvaaminen on edellyttänyt julkisia tukitoimenpiteitä. Suomen porotalouspoliittiset tavoitteet eroavat yhteiskunnallisilta lähtökohdiltaan muista Pohjoismaista. Suomessa porotalouden tuki on lähinnä elinkeinopolitiikkaa, muissa maissa on painotettu saamelaiskulttuurin näkökulmia. Lue lisää –> Taimenkantojen seuranta Tuulomajoen vesistön Suomen puolen latvajoissa vuosina 2003–2010Taimenen poikastuotanto latvajoissa on säännöllistä, mutta poikastiheydet ovat pääosin varsin pieniä. Kututaimenten määrä oli vähäinen ja eräillä potentiaalisilla kutualueilla taimenia ei havaittu lainkaan. Lue lisää –> Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2011Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen merikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen,kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsausperustuu viimeisimpiin kalatalouden yritysten tilasto-, barometri- ja tilinpäätöstietoihin. Lue lisää –> Suomi kalastaa 2009 - vapaa-ajankalastuksen saaliit kalastusalueittainVarsinais-Suomesta, Hämeestä ja Kainuusta saatiin lähes puolet vapaa-ajankalastuksen kokonaissaaliista vuonna 2009. Vapaa-ajankalastuksen kokonaissaaliiksi vuonna 2009 arvioitiin 33,9 miljoonaa kiloa. Lue lisää –> Raputalouskatsaus 2010Suomen oma ravuntuotanto, rapujen tuonti ja samalla myös kulutus ovat lähes 2,5-kertaistuneet kymmenessä vuodessa. Jatkuuko kulutuksen kasvu ja millä tuotteilla ja tavoilla? Muun muassa näitä asioita tarkastellaan Raputalouskatsauksessa 2010. Lue lisää –> Iijoen lohikannan palauttamistoimien hyödyt virkistyskalastajille – pilottitutkimus ehdollisen arvottamisen menetelmällä.Tässä pilottitutkimuksessa selvitettiin Iijoen ulkopaikkakuntalaisten kalastajien mielipiteitä lohikannan palauttamisesta Iijokeen sekä arvioitiin, kuinka paljon palauttaminen tuottaisi heille hyötyä. Lue lisää –> Kalatalousbarometri 2011: yritysten taloudelliset näkymätJulkaisussa tarkastellaan kalatalouselinkeinon kehitystä ja taloudellisia näkymiä helmikuussa 2011. Lue lisää –> |
RKTL:n henkilöstön tieteelliset julkaisut