Tenojoen lohenkalastuksen omistajat – maanomistuksellinen osakkuus Suomen puolella

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi. Loppuraportti 2012.

Suomenlahdelta pyydettiin kalaa bioenergian raaka-aineeksi ja vientiin. Hankkeen aikana testattiin myös tehokas menetelmä happosäilöä elintarvikkeeksi kelpaamaton osa särkikaloja. Hapotetulle kalalle on kysyntää turkiseläinten rehuksi. Hankkeen aikana syntyi uusia kaupallisesti toimivia vientimarkkinoita.

Lákšjohkan lohikantojen videoseuranta vuosina 2009-2011

Videoseurantatulosten perusteella on selvää, että Lákšjohkan lohikanta ei saavuttanut joelle määritettyä kutukantatavoitetta (>1100 naaraslohta/vuosi) vuosina 2009-2011 ja näin ollen joen lohikantojen hoitotoimenpiteitä olisi syytä tehostaa.

Näätämöjoen lohi- ja meritaimenkantojen videoseuranta vuosina 2006-2011

Seurantatulosten perusteleella Kolttakönkään kalatie on tärkeä vaellusreitti erityisesti pienille yhden merivuoden lohille ja meritaimenille. Kolttakönkään alapuolinen jokialue on keskeisessä asemassa turvattaessa Näätämöjoen lohikantojen tulevaisuutta ja suunniteltaessa lohikantojen hoitoa.

Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa

Vuosina 1989–2006 Etelä-Savon raputaloutta pyrittiin kehittämään istuttamalla 249 eri järveen ja jokeen yhteensä lähes puoli miljoonaa jokirapua. Parhaiten istutukset onnistuivat alle 500 ha järvissä. Ansioravustusta on istutusvesissä toistaiseksi vähän, eikä sen kehittämiseen nähty mahdollisuuksia lähivuosina. Rapuihin liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen rapukannat ovat vielä liian heikkoja.

Porojen liikennekuolemat vuosina 2005-2011 – Pahimmat kolaripaliskunnat ja tieosuudet

Vuosina 2005-2011 kuoli poronhoitoalueen teillä 28 200 poroa, keskimäärin 4 000 poroa/vuosi. Ajoneuvovaurioista aiheutuu korjauskuluja vuosittain lähes 12 milj. €, paliskuntien porokorvaukset ovat noin 2 milj. € ja poronlihaa menetetään yli 100 000 kg. Porokolareissa menetetään vuosittain koko teurastuoton arvo.

Elintarviketalouden tutkimusohjelman väliarviointi

Tutkimusohjelman aikana elinkeinoa koskevat säädökset ja suunnittelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti alkutuotannon kestävyyden ja kilpailukyvyn parantaminen on noussut tärkeäksi. Myös vesi- ja maa-alueiden käytön suunnittelun merkitys on kasvanut. Tutkimusohjelman tutkijat ovat tiiviin asiakasyhteistyön kautta pystyneet suunnittelemaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeita vastaavia hankkeita

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Ammattikalastus Raaseporin merialueella on vähentynyt ja vuonna 2010 alueella asui enää 23 saalista raportoinutta ammattikalastajaa, joista 20 haastateltiin tätä selvitystä varten syksyllä 2011.

Vieläkö on villejä järvitaimenia – Keski-Suomen järvitaimenhanke 2011

Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kannat heikkenivät edelleen Keski-Suomessa. Kalastus on yhä liian voimakasta, minkä vuoksi poikasmäärät jäävät vähäisiksi ja vain harvat emokalat selviytyvät syönnösvaellukselta kudulle. Myös toinen peräkkäinen poikkeuksellisen kuuma kesä näyttää olleen ongelmallinen taimenen poikasille.

Lohikantojen palauttaminen rakennetuille joille – mallinnustyökalu tuki- ja säätelytoimien biologiseen arviointiin

Mallinnustulokset osoittavat havainnollisesti, kuinka rakennettujen jokien lohikantojen palauttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja määrätietoista päätöksentekoa. Kannan palauttamiseen on hyvät mahdollisuudet ainoastaan, jos syönnös- ja kutuvaelluksen kalastusta vähennetään nykyisestä tasosta kauttaaltaan ja samalla kalojen vaellus joessa ylä- ja alavirtaan pystytään aikaansaamaan kohtuullisin tappioin.