Poronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina 2005–2008: laidunten tilan muutokset 1990-luvun puolivälin jälkeen

Laiduninventointi toteutettiin vuosina 2005–2008 poronhoitoalueen pohjoisosan 20 paliskunnassa. Inventoinnin tuloksia verrattiin myös aikaisempien laiduninventointien tuloksiin.

Jäkälälaitumet olivat suuressa osassa paliskuntia voimakkaasti kuluneita (jäkälää alle 300 kg/ha). Kuitenkin useimmissa paliskunnissa jäkälälaitumet olivat talvilaidunalueella paremmassa kunnossa kuin kesälaidunalueella. Hyväkuntoisia (jäkälää yli 1 000 kg/ha) tai kohtuullisessa kunnossa (jäkälää 500–1 000 kg/ha) olevia jäkälälaitumia oli edelleen niillä talvilaidunalueilla, joilla porot laiduntavat pääosin vain talvella ja jotka sijaitsevat metsätalouskäytön ja infrastruktuurin ulkopuolella olevilla suojelualueilla. Voimakkaimmin kuluneet jäkälälaitumet sijoittuivat tunturialueille sekä Länsi- ja Keski-Lappiin. Jäkälämäärät olivat vähentyneet tutkituilla koealueilla useimmissa paliskunnissa 1990-luvun puolivälistä vuosiin 2005–2008. Metsätalouden pitkäaikaiset vaikutukset laitumiin näkyivät metsätalousalueen paliskunnissa, joissa metsä- ja laidunkuva on voimakkaasti pirstoutunut pääosin hakkuualueiden, taimikoiden ja nuorten metsien mosaiikeiksi. Laajimmat ja yhtenäisimmät varttuneiden ja vanhojen metsien talvilaidunalueet sijaitsevat nykyisin suojelualueilla. Myös infrastruktuuriin liittyvien rakenteiden vähittäinen lisääntyminen porolaitumilla on voimistanut talvilaidunalueiden pirstoutumista. Yhteensä 11 paliskunnassa infrastruktuurin peitto- ja vaikutusalueet kattoivat 5–27 % paliskuntien maa-alasta, mutta olivat pienempiä erämaapaliskunnissa.

Poromäärien säätelyn ohella tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota toimivien laidunkiertojärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen paliskunnissa, jotta jäkälälaidunten tilaa voitaisiin parantaa. Koska metsätalouden ja infrastruktuurin vaikutukset ovat talvilaidunten tilan ja käytettävyyden kannalta negatiivisia, tulisi metsätalouden toiminnassa ja infrastruktuurin laajentamisessa huomioida poronhoito entistä paremmin erityisesti poronhoitoalueen pohjoisosassa. Porotiheyksien ja laidunten käyttötavan lisäksi muun maankäytön vaikutuksia jäkälälaidunten kuntoon ja talvilaidunten tilaan on syytä tutkia aikaisempaa laajemmin. Porolaidunympäristön tilan seurantaa tulisi kehittää monipuoliseksi laajentamalla yhteistyötä ja yhdistämällä resursseja eri tutkimuslaitosten välillä.

Koko julkaisu  (pdf)