Raputalouskatsaus 2008

Raputalouskatsauksissa tarkastellaan raputalouden ajankohtaisia kysymyksiä ja valotetaan asioita, joihin nopeasti kasvava raputalous vaikuttaa. Tässä katsauksessa käsitellään ravustuksen resurssitarpeita, täpläravun sopeutumista suomalaisvesiin sekä rapuruttoa ja rapuistutuksia. Lopuksi tarkastellaan täpläravun vaikutusta verkkokalastukseen sekä rapukauppaa.

Rapukantojen tehokas hyödyntäminen – nykyisin (2006) 7 milj. ravun pyytäminen - tehokkaasti merkitsee n. 71 000 henkilötyöpäivää ja 250 tonnia syöttien käyttöä.

Säkylän Pyhäjärvi on täpläravun kotiuduttua palautunut tuottavaksi rapuvedeksi. Syksyn 2002 äkillinen kääntyminen talveksi oli syynä siihen, että täplärapujen poikasvuosiluokka 2003 oli olematon. Tämän tapauksen avulla voidaan arvioida kehitystä muillakin suomalaisilla täplärapuvesillä.

Rapurutosta tehtiin vuoden aikana kymmenen varmistettua havaintoa, joskin osa niistä saatiin ruton etenemisen seurannoista tai muista kartoituksista, ei uusista rapukuolemista. Rapurutto ilmaantui 41 % täplärapuseurantakohteista ns. rutottomien istukkaiden käytöstä huolimatta.

Täplärapuvesiä, joihin on joko istutettu tai joista on tehty täplärapuhavainto, on järvialana yli 10 000 km2. Kaikkiin vesiin ei pyyntivahvoja kantoja todennäköisesti kuitenkaan kehity. Osa havainnoistakin voi olla vain yksittäisestä täpläravusta.

Täplärapujen runsastumisesta on seurauksena myös rapujen jääminen silloin tällöin kalaverkkoihin. Koekalastusten perusteella haitta ei näytä kovin suurelta, täplärapuvesissä n. 6 %:ssa verkoista oli täplärapu. Asiaa on kuitenkin tarpeen selvittää laajemmin vastaisuudessa.

Puolet kuluttajista hankkii rapunsa kaupasta, loput pyytävät ne itse tai ostavat ravustajalta. Kuluttajien mielestä kotimaisuus on makeavesirapujen halutuin ominaisuus. Jokirapua arvostetaan eniten, täplärapu kilpailee koolla ja hinnalla. Suomen kasvaneista rapusaaliista huolimatta ulkomaisia tuotteita on ainakin vielä kotimaisia paremmin saatavilla.

Koko julkaisu (pdf)