Vapaa-ajankalastus 2008

Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa noin miljoonassa eri kotitaloudessa. Lähes 230 000 henkilöä osallistui kalastukseen vain avustajina. kuten soutajina. Kalastaneiden henkilöiden osuus väestöstä oli 34 prosenttia. Suomalaisista miehistä kalasti 44 prosenttia ja naisista 24 prosenttia. Tärkein tai lähes tärkein harrastus kalastus oli 82 000 suomalaiselle.

Kalastajien lukumäärä on lievästi laskenut 2000-luvulla noin kahdesta miljoonasta noin 1,8 miljoonaan henkilöön.

Vuonna 2008 käytetyin pyydys oli onki, jota käytti 70 prosenttia kalastajista. Heittovapaakäytti 41, pilkkivapaa 29, katiskaa, mertaa tai rysää 26 ja vetouistinta 23 prosenttia kalastajista. Verkkoa käyttäneiden kalastajien osuus oli myös 23 prosenttia.

Vuonna 2008 vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis oli 33 miljoonaa kiloa, josta 76  prosenttia pyydettiin sisävesiltä. Saaliista yli puolet oli ahventa tai haukea. Rapusaalis oli 5,9 miljoonaa kappaletta. Täpläravun osuus saaliista oli noin kolme neljäsosaa. Rapusaalisarvio on kuitenkin hyvin epävarma, sillä ravustajien osuus oli suhteellisen pieni ja saaliit vaihtelivat paljon.

Verkoilla, katiskoilla ja rysillä pyydettiin 57 prosenttia saaliista ja erilaisilla vapapyydyksillä 41 prosenttia. Rapusaalis pyydettiin lähes yksinomaan rapumerroilla.

Puolet kalastaneista kotitalouksista sai enintään 9 kiloa saalista =mediaani). Kotitalouden keskimääräinen saalis oli 33 kiloa. Kalastaneista kotitalouksista 11 prosenttia ei saanut saalista lainkaan.

Vapaa-ajankalastajien kalansaaliin arvo oli 54 miljoonaa euroa ammattikalastajille maksetuilla hinnoilla arvioituna. Rapusaaliin arvo oli 14 miljoonaa euroa kalatukuilta kerättyjen hintatietojen perusteella. Saaliin arvo on lähinnä suuntaa antava, sillä kalansaalista ei juuri myydä, vaan suurin osa saaliista käytetään kalastajan kotitaloudessa tai annetaan ilmaiseksi esimerkiksi sukulaisille tai naapureille. Samoin on arvioitu, että rapusaaliista suurin osa käytetään ravustajien kotitalouksissa tai yrityksissä. Osa ravuista kuitenkin myydään, joko suoraan tai välittäjien kautta mm. ravintoloihin, suurkeittiöihin, jalostukseen ja toisille kotitalouksille. Pieniä rapuja myydään myös istutettaviksi järviin ja jokiin. Ravun hintatiedot kerätään kalatukuilta, joten kyseessä on arvokkain, ruokaravuiksi lajiteltu saaliin osa.

Koko julkaisu (pdf)