Riistanrikkausindeksien suhde yksittäisten lajien ja lajiryhmien runsauksiin

Monet eläimiin liittyvät hoito- ja suojelukysymykset edellyttävät systeemistä lähestymistapaa sekä lajienvälisten vuorovaikutusten tuntemista ja huomioimista käytännön toimissa. Riistaeläinten seurantojen tavoitteena on ollut jo vuosikymmenen ajan luoda lajitason tarkastelujen rinnalla yleisempi kokonaiskuva riistasta ja sen hyvinvoinnista. Tätä kokonaiskuvaa jäsentämään luotiin käsite riistanrikkaus, jolla tarkoitetaan lajistollemme tyypillisten, ihmiselle monin tavoin tuttujen ja tärkeiden metsäriistalajien esiintymistä ja runsautta tietyssä tilassa ja tietyllä hetkellä.

Riistanrikkauden käytännön sovelluksiksi luotiin riistanrikkausindeksejä, jotka pystyvät hyödyntämään suomalaista riistakolmioaineistoa. Riistanrikkautta edustamaan  indekseissä valittiin 16 lajia, jotka suosivat eri ympäristötyyppejä ja metsien eri sukkessiovaiheita. Mukana on petoja ja niiden saaliseläimiä, systemaattisesti ja ympäristössään toiminnallisesti erilaisia eläinlajeja. Riistanrikkausindeksin hallinnollisen ja tutkimuksellisen käytön kannalta on tärkeää tuntea sen suhde yksittäisten lajien runsauteen ja lajiryhmien rikkauteen. Tarkastelemme tässä artikkelissa, millaisia ovat kunkin 16 lajin ja niistä koostettujen lajiryhmien (metsäkanalinnut, pienpedot, suurpedot, hirvieläimet, muut) rikkauden alueelliset ja ajalliset yhteydet riistanrikkausindeksiin.

Tulokset tuovat hyvin esiin riistanrikkautta edustavien lajien yhteisöllisyyden, keskinäiset vuorovaikutussuhteet – etenkin peto-saalissuhteet – ja paljolti samansuuntaisen reagoinnin ulkoisiin häiriöihin. Tämänkaltainen riistanrikkauden homogeenisuus näyttäytyi erityisen selvänä maan pohjoisosassa. Yleisillä riistaeläimillä (erityisesti metsäjäniksellä, oravalla ja ketulla) oli korostuneen voimakas positiivinen yhteys riistanrikkauteen niin ajallisesti kuin alueittain. Tulokset havainnollistavat myös sen, miten lajiryhmien rikkaudet painottuvat maan eri osiin ja koostavat erilaisia riistanrikkauden sisältöjä.

Koko julkaisu (pdf)