Suomalainen metsästäjä 2008

Metsästäjien mielipiteitä omasta harrastuksestaan ja metsästyksen käytännöistä kysyttiin tutkimuksessa, joka lähetettiin 7000 metsästäjälle alkuvuodesta 2009. Kyselyyn vastasi 60,5 % sen saaneista. Tavoitteena oli piirtää suomalaisen metsästäjän omakuva.

Seitsemänkymmentä prosenttia metsästäjistä käy metsällä vuosittain. Hirvieläinten metsästykseen käytetään yhteensä 1,9 miljoonaa päivää ja pienriistan metsästykseen 3,7 miljoonaa päivää. Lajiryhmittäin kootut saalisarviot poikkesivat vain vähän virallisesti tilastoiduista saaliista. Metsästäminen liikuttaa, sillä väki kaupunkilaistuu ja metsästysmaat sijaitsevat keskimäärin 45-150 kilometrin päässä. Niinpä matkustukseen kuluu yli neljännes metsästyksen kustannuksista. Vaatetus ja varusteet tekevät melkein toisen neljänneksen yhteensä 220 miljoonan euron kokonaiskustannuksista. Aseisiin kulutetaan myös rahaa, ja metsästäjien hallussa on yhteensä yli 1,1 miljoonaa metsästysasetta ja yli 0,5 miljoonaa pyydystä. Yleisin metsästysase on haulikko.

Koirien kanssa metsästäminen kiinnostaa yli kahta kolmannesta metsästäjistä. Vain yhdellä kolmanneksella kuitenkin on koira tai koiria. Koiraharrastus on yksi metsästyksen motiiveista. Kaikkein suurinta kiinnostusta herättää metsäkanalintujen metsästys yksinään kulkien. Metsästäjät ovat huolissaan metsäkanalintujen kantojen kehityksestä ja valmiita tinkimään niiden metsästyksestä kantoja suojellakseen. Jäniksiä ja rusakoita metsästetään metsästyspäivien mukaan laskettuna enemmän kuin metsäkanalintuja. Vesilintuja metsästetään jonkun verran vähemmän kuin metsäkanalintuja.

Metsästysharrastus tuo mukanaan kirjon liitännäistoimintoja, kuten riistan ruokintaa, pesäpönttöjen rakentamista, riistapeltojen tekoa ja muita elinympäristön parannustöitä. Näihin riistanhoidollisiin toimiin osallistui parhaimmillaan noin 40 % metsästäjistä. Metsästäjät ovat monitoimisia, sillä metsästystä tukevat harrastukset, kuten kuntoliikunta, lenkkeily ja ammunta, ovat yleisiä. Metsästäjien muista luontoharrastuksista kalastus on yleisin. Sitä harrastaa lähes 90 % metsästäjistä. Metsästysharrastuksen tietolähteinä arvostetaan paljon etenkin muita metsästäjiä, Metsästäjä-lehteä ja metsästyskursseja. Metsästysasioiden hallinnointiin niin valtakunnan, piirien kuin yhdistysten tasolla ollaan enimmäkseen tyytyväisiä.

Metsästyslaki määrittelee riistaeläimet, rauhoittamattomat eläimet ja riistaeläimistä pyyntiluvanvaraiset eläimet. Kysyttäessä, pitäisikö joku laji siirtää nykyisestä ryhmästään johonkin toiseen, eniten mielipiteitä kirvoittivat joutsen ja toisaalta susi. Joutsenta ehdotettiin pyyntiluvanvaraiseksi ja sutta metsästysaikana vapaan metsästyksen kohteeksi. Kaikkiaan mainintoja keräsi 80 lajia tai lajiryhmää, jotka pitäisi siirtää metsästettävyyden kannalta ryhmästänsä toiseen. Eniten ehdotettiin metsästettävyyden helpottamista, mutta varsinkin metsäkanalintuja ja kanalintuja yleensä ehdotettiin suojeltaviksi.

Koko julkaisu (pdf)