Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä 2009

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä 2009

Tässä kirjoituksessa esitetään vuoden 2009 keskeiset seurantatulokset Tornionjoen lohi- ja meritaimenkantojen tilasta. Käytetyt seurantamenetelmät ovat jokipoikasten sähkökalastus, vaelluspoikasten rysäpyynti, nousulohien kaikuluotaus, saaliskalojen ikä-, koko- ja sukupuolirakenteen analysointi näytteiden avulla, saalistilastointi, kalastuskysely ja kalamerkinnät.

Lohen kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys vesistön suomenpuoleisessa pääuomassa oli 16,3 yksilöä aarilla (100 m2). Tiheys pieneni edellisvuoden ennätystiheydestä, mutta oli kuitenkin huomattavasti kuluvan vuosikymmenen keskitiheyttä suurempi. Lohen vanhempien poikasten tiheys kasvoi edellisvuodesta ollen 14,4 yksilöä aarilla. Vuonna 2009 lähti lohen luonnonpoikasia merelle sähkökalastusten ja vaelluspoikaspyynnin perusteella arvioituna 1 300 000 yksilöä. Lohen vaelluspoikastuotantoa on seurattu Tornionjoella 1980-luvulta lähtien ja miljoonan vaelluspoikasen määrä ylittyi nyt toista kertaa.

Vuonna 2009 Tornion-Muonionjoen yhteisluvan lunasti noin 7 400 kalastajaa, mikä on noin tuhat enemmän kuin edellisvuonna. Vesistön suomenpuoleinen lohisaalis pieneni edellisvuodesta lähes puoleen ollen 30 100 kg (4 700 yksilöä). Pääosa saaliista koostui vuonna 2007 poikasina merelle vaeltaneista lohista. Saalislohien keskipaino oli 6,4 kg.

Tornionjokeen arvioitiin kesällä 2009 nousseen 33 000–35 000 lohta. Arviointi tehtiin DIDSON-kaikuluotaimilla Tornionjoella ensimmäistä kertaa ja tulos on epätarkka, joten sitä voidaan joutua tarkistamaan tulevien vuosien luotauksissa ilmenevien seikkojen perusteella.

Hauen tärkeimpiä ravinkohteita touko-kesäkuussa Tornionjoen alaosalla ovat nahkiaiset ja särkikalat vuosina 2001–2009 kerättyjen syönnösnäytteiden perusteella. Lohen vaelluspoikasia esiintyi 8,5 %:ssa ravintoa sisältäneiden haukien mahoista.

Tornionjoen vesistön taimenen luonnontuotanto on erittäin heikko ja taimenkantojen tilanne epävakaa. Osassa sivujokia luonnonlisääntymistä ei havaita joka vuosi. Syksyllä 2009 kesänvanhojen luonnonpoikasten tiheydet olivat kuitenkin kaikilla koekalastetuilla sivujoilla hieman edellisvuotta suurempia. Meritaimen naaraat saavuttavat sukukypsyyden yleensä kolmen merivuoden jälkeen, mutta pääosa saalistaimenista pyydetään merellä jo ensimmäisen ja toisen merivuoden aikana. Tästä johtuen harvat naarastaimenet selviytyvät kudulle.

Yksityiskohtaiset kuvat ja taulukot seurantatuloksista: http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi_meritaimen/ 

Koko julkaisu (pdf)

 

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä 2009

Ville Vähä, Atso Romakkaniemi, Matti Ankkuriniemi, Kari Pulkkinen, Juha Lilja ja Marja Keinänen

Riista- ja kalatalous.
Selvityksiä, nro 4, 2010

34 s.

ISBN 978-951-776-748-4 (verkkojulkaisu)

ISBN 978-951-776-747-7 (painettu)

ISSN 1796-8895 (verkkojulkaisu)

ISSN 1796-8887 (painettu)

Asiasanat: jokikalastus, jokipoikaset, kalakantojen arviointi, lohi, meritaimen, M74-oireyhtymä, Tornionjoki, vaelluspoikaset

Lue koko julkaisu (pdf) »


*Tilaa julkaisu