Riistatalouden vapaaehtoistyö

Tässä työssä on selvitetty metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön määrä ja rahallinen arvo vuonna 2008. Selvitys tehtiin postikyselynä riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille. Kyselyyn saatiin 214 vastausta (72 %). Lisäksi arvioitiin erikseen riistakantojen seurannassa tehdyn vapaaehtoistyön määrä.

Postikyselyn mukaan metsästäjien arvioitiin tehneen riistanhoitoyhdistyksissä yhteensä 290 henkilötyövuotta aktiivista vapaaehtoistyötä vuonna 2008. Lisäksi varallaoloon SRVA-toiminnassa (suurriistavirka-aputoiminta) kului noin 1 800 henkilötyövuotta. Karkeasti arvioiden noin 40 000 metsästäjää osallistui vapaaehtoistyöhön.

Metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön arvo riistanhoitoyhdistyksissä oli 7,1 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa oli palkka- tai palkkiokustannuksia ja 0,8 miljoonaa euroa matkakuluja. Kuluja korvattiin arviolta 1,3 miljoonalla eurolla.

Riistalaskennat työllistivät eniten väkeä, riistanhoitoyhdistysten ilmoituksen mukaan yli 20 000 henkilöä. Toiselle sijalle nousi ampumakokeiden järjestäminen, johon valvojina ja avustajina osallistui noin 15 000 henkilöä. Hirvikolareiden ja suurpetotilanteiden selvittämiseen osallistui lähes 5 000 henkilöä.

Eniten työaikaa riistanhoitoyhdistyksissä kului toiminnanohjaukseen ja hallintoon, lähes 70 henkilötyövuotta. Lähes puolta pienempi työpanos kului riistalaskentoihin, hirvikolareiden selvittämiseen ja ampumakokeiden järjestämiseen.

Valtakunnallisiin riistaseurantoihin arvioitiin kuluvan vapaaehtoistyötä kaikkiaan 89 henkilötyövuotta. Petoyhdyshenkilöiden työmäärä oli suurin, 40 henkilötyövuotta. Hirvihavaintokortit vaativat yli 28 henkilötyövuoden ja riistakolmiolaskennat lähes 20 henkilötyövuoden panoksen. Vesilintu- ja peltokolmiolaskennat olivat työmääriltään vähäisiä. Työpanoksen arvoksi arvioitiin noin 1,2 miljoonaa euroa, josta petoyhdyshenkilöiden osuus oli 0,56 miljoonaa euroa. Osa tästä työstä todennäköisesti sisältyy riistanhoitoyhdistysten ilmoittamaan työhön.

Riistaseurantojen toteuttamiseksi metsästäjät ja luontoharrastajat ajoivat noin 900 000 kilometriä, josta petoyhdyshenkilöille kertyi peräti 800 000 ajokilometriä. Vuoden 2008 kilometrikorvauksen mukaan valtakunnallisten riistaseurantojen matkakustannukseksi muodostui noin 390 000 euroa.

Vastaajista lähes 90 % arvioi riistanhoitoyhdistysten jäsenmäärän tulevaisuudessa pysyvän ennallaan tai edelleen kasvavan, mutta yli 40 % arveli tehdyn vapaaehtoistyön määrän vähenevän.