Näätämöjoen lohenkalastuksen tunnuslukuja

Perinteinen lohen käpäläverkkopyynti Neidenissä on säilynyt yhteisöllisyytensä vuoksi voimakkaana. Lohen verkkopyynti Suomessa on vähentymässä. Näätämöjoen alajuoksulla käy paljon suomalaisia lohenkalastuksen aktiiviharrastajia, yläjuoksulla kalastavia retkeilijöitä.

Näätämöjoesta saadaan vuosittain keskimäärin 8,5 tonnia lohta. Norjan puolella vapakalastajat saavat 66 % ja paikkakuntalaiset käpäläverkkokalastajat 12 % kokonaissaaliista. Suomen puolella kalastavat retkeilijät (noin 700 henkilöä) saavat 7 % ja paikkakuntalaiset lohiverkkokalastajat (30–50 henkilöä) 15 % Näätämöjoen tilastoidusta lohisaaliista. Norjan puolella saalistilastointitapa on muuttunut velvoitteelliseksi kansallisen lohilain myötä. Suomessa saalisilmoitus on vapaaehtoista, postitse tai haastattelemalla saatua tietoa.

Pyyntitapa, -alue ja -ajankohta vaikuttavat saalislohien kokoon. Neidenissä lohenkalastus alkaa kesäkuun alussa, jolloin saaliissa on runsaasti isoja naaraslohia. Suomen puolella kalastetaan noin kuukautta myöhemmin. Neidenin Kolttakönkään käpäläverkkosaaliissa on usean merivuoden lohia, samoin vapasaaliissa alajuoksulla on enemmän isoja lohia kuin Näätämöjoen yläjuoksulla.

Käpäläverkkokalastajan kalastusteho Norjan puolella on 2000-luvulla ollut samaa suuruusluokkaa (47 kg/kalastaja) kuin verkkokalastajan Suomen puolella (56 kg/kalastaja). Käpäläverkkokalastajan pyyntiponnistus, muutama kalastusvuorokausi kesässä, on huomattavasti vähäisempi kuin Suomen puolella kuukauden aikana 2–3 lohiverkolla kalastavalla.

Koko julkaisu (pdf)