Istutetun ja villin taimenen sekä istukasjärvilohen tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteessä ja sen sivuvesissä vuosina 1990–2007

Kalojen tuottoa, kasvua ja vaelluksia tutkittiin Carlin-merkintöjen ja merkkipalautusten avulla. Kaksi- ja kolmevuotiaiden istukastaimenten palautusosuudet koko aineistossa olivat 8 % ja 36 % ja villien taimenien palautusosuus 4 %. Kaksi- ja kolmevuotiaiden järvilohien palautusosuudet olivat 7 % ja 20 %. Kaksivuotiaista taimenista 53 % pyydettiin istutusvuoden aikana ja 34 % toisen järvivuoden aikana. Vastaavat osuudet järvilohilla olivat 78 % ja 17 %.

Taimenistutukset tuottivat lievästi paremman tuloksen kuin järvilohi-istutukset. Taimenilla tuotto oli kaksivuotiailla istukkailla 66 kg/1 000 istukasta, kolmevuotiailla 336 kg/1 000 istukasta ja neljävuotiailla 469 kg/1 000 istukasta. Järvilohista kaksivuotiaat istukkaat tuottivat saalista keskimäärin 24 kg/1 000 istukasta ja kolmevuotiaat 135 kg/1 000 istukasta. Molemmilla lajeilla suhteellinen tuotto oli pieni (taimenella 0,46 ja järvilohella 0,26), mutta kolmevuotiailla suurempi (0,47) kuin kaksivuotiailla (0,23). Kaikki istutuserät tuottivat vähemmän saalista kuin mikä istutuserien kokonaispaino oli merkkipalautusten perusteella ilman korjauskertoimia. Taimen kasvoi Päijänteellä ensimmäisen ja toisen järvivuoden aikana järvilohta nopeammin, mutta kolmantena järvivuotena pyydetyt järvilohet olivat kasvaneet nopeammin kuin taimenet.

Istukkaiden syönnösvaellukset suuntautuivat Päijänteellä pääosin kohti Tehinselkää. Suurin osa istukkaista saatiin kuitenkin saaliiksi istutusvedestä. Villit taimenet levittäytyivät Pohjois-Päijänteen joista koko Päijänteelle, mutta suurin osa pyydettiin jo lähimmältä selältä Ristinselältä. Istukkaat ja saaliiksi otetut villit taimenet pyydettiin pääosin järviltä. Suurin osa virtavesistä pyydetyistä villeistä taimenista vapautettiin. Kaloista pyydettiin yli puolet verkoilla ja noin neljännes vapavälineillä. Vain ammattikalastajien käyttämillä pyydystyypeillä (rysäpyydykset, trooli) saatiin Päijänteellä saaliiksi noin neljännes istukkaista. Ammattipyydyksistä vapautettujen kalojen osuus oli muita pyydyksiä huomattavasti suurempi.

Istutusten heikko tuotto johtunee siitä, että istukkaat pyydetään pois pieninä. Suuren kalastuskuolevuuden takia uhanalaisen villin järvitaimenen tulevaisuus on epävarma, ja viljelykantojen uudistaminen on vaikeaa. Vähäisen merkkipalautusosuuden perusteella kaksivuotiaiden istukkaiden todellisesta tuotosta on vaikeaa tehdä tarkkoja päätelmiä. Tulevista istutuksista tulisi tehdä istutus-, merkintä- ja seurantasuunnitelma, jonka avulla istutusten tuottoa voitaisiin selvittää nykyistä paremmin.