Tukipolitiikan vaikutukset Suomen poronhoitoon

Tukipolitiikan vaikutukset Suomen poronhoitoon

Poronhoidon mahdollisuudet kilpailukykyiseen toimeentuloon ja tuotannon tehostamiseen ovat rajalliset. Tästä syystä porotalouden jatkuvuuden turvaaminen on edellyttänyt julkisia tukitoimenpiteitä.

Suomessa porotaloutta on pääsääntöisesti ohjattu elinkeinopoliittisista lähtökohdista. Siihen on sovellettu samoja tukipoliittisia toimenpiteitä kuin maatalouteen. EU-jäsenyys muutti olennaisesti porotalouspolitiikkaa, sillä Suomen oli luovuttava kauppasuojaan perustuvasta ns. korkeahintajärjestelmästä. EU-jäsenyydestä lähtien porotaloutta on tuettu lähinnä EU:n maatalouspoliittisin toimenpitein. Tärkeimpänä yksittäisenä tukitoimenpiteenä on tuotantokustannusten vähentämiseen tähtäävä eläinkohtainen eloporotuki.

Vaikka porotalousyritysten tulot ovat viime vuosina kohonneet vahvistuneiden tuottajahintojen ja eläinkohtaisen tuen ansiosta, on yritysten keskimääräinen kannattavuus säilynyt heikkona. Suuret kustannukset ovat heikentäneet kannattavuutta. Kaikkein heikoimmin tuottavilla alueilla kustannustason kohoaminen on ollut niin voimakasta, ettei myyntitulojen kasvu ole olennaisesti heijastunut kannattavuuteen.

Suurimpana syynä kustannustason kohoamiseen on talvilaidunten huonontunut kunto, minkä seurauksena lisäruokinnan tarve on kasvanut lähes koko poronhoitoalueella. Porojen lisäruokinta on nykyään jokavuotista, ja siitä on tullut varsinkin poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa suurin kustannustekijä.

Vaikka panostukeen perustuvan tukipolitiikan pääasiallisena tavoitteena on elinkeinon kannattavuuden parantaminen ja yrittäjien toimeentulomahdollisuuksien lisääminen, johtaa tukipolitiikka usein kustannustason nousuun ja luo paineita tuotannon määrän kasvattamiseen. Tästä syystä maatalouden tukitoimien soveltaminen porotalouteen ei ole ongelmatonta, sillä tuotanto on porotaloudessa tiukemmin sidoksissa rajallisiin luonnonolosuhteisiin kuin perinteisessä kotieläintuotannossa. Nykyinen politiikka voi johtaa siihen, että porotalous muistuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän maatalouden kotieläintuotantoa.

Eloporotukeen liittyvistä ongelmista huolimatta sillä on ollut myös myönteisiä vaikutuksia porotalouteen, koska tuki on vahvistanut porotaloutta ja siihen liittyviä elinkeinoja. Poronlihan tuotanto on säilynyt suurena, mikä on hyödyttänyt sekä jalostusteollisuutta että matkailua.

Lue julkaisu pdf:nä.

 

Tukipolitiikan vaikutukset Suomen poronhoitoon

Saarni, K. & Nieminen, M.

Riista- ja kalatalous.
Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 10, 2011

18 s.

ISBN 978-951-776-852-8 (verkkojulkaisu)

ISBN 978-951-776-851-1 (painettu)

ISSN 1799-4748 (verkkojulkaisu)

ISSN 1799-4764 (painettu)

Asiasanat: kannattavuus, laidunnus, porotalous, tukipolitiikka

Lue koko julkaisu (pdf) »


*Tilaa julkaisu