Kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: esimerkkinä Iijoen valuma-alueen kunnat

Suomessa kalastusmatkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkiminen on ollut vähäistä. Tässä tutkimuksessa selvitetään kalastusmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia matkailututkimuksessa maassamme laajalti sovelletulla niin sanotun pohjoismaisen mallin menomenetelmällä. Lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen yritysrekisterin ja palkkatilastojen tietoja. Näin ollen menetelmässä on niin sanotun Koillismaan mallin piirteitä. Raportissa pohditaan myös kriittisesti kalastusmatkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen problematiikkaa. Tutkimuksen kohdealueena ovat Iijoen valuma-alueen kunnat.

Menomenetelmän perusjoukko koostui Iijoen valuma-alueen kesän 2009 kalastusmatkailijoista. Systemaattisella satunnaisotannalla lähestyttiin yhteensä 1 142 kalastusmatkailijaa postikyselyllä, jolla tiedusteltiin heidän rahankäyttöään menoluokittain tutkimusalueella. Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 421 kappaletta vastausprosentin ollessa 37.

Vuonna 2009 kalastusmatkailijat kuluttivat keskimäärin 131 euroa henkilöä kohti yhden kalastusmatkan aikana Iijoen valuma-alueen kunnissa. Toimialoittain tarkasteltuna kulutus kohdistui erityisesti vähittäiskauppaan, huoltoasemiin ja korjaamoihin sekä majoitukseen ja ravitsemukseen. Kaikkiaan välitön arvonlisäverollinen kalastusmatkailutulo oli vuonna 2009 noin 1,2 miljoonaa euroa. Välitön kalastusmatkailutyöllisyys, mukaan lukien johdettu työllisyys, oli 5,0 henkilötyövuotta. Nämä työllisyysvaikutukset aikaansaivat yhteensä noin 160 000 euron palkkatulovaikutukset ja noin 30 000 euron verotulovaikutukset Iijoen valuma-alueen kuntiin.

Kalastusmatkailun aluetaloudellisten vaikutusten määrittäminen on haasteellista. Sovellettaessa esitettyä prosessimallia on kiinnitettävä huomiota kalastusmatkailija-käsitteeseen ja kalastusmatkojen määrän arviointiin. Prosessimallin periaatteita hyödyntämällä voidaan selvittää myös muiden alueiden kalastusmatkailun taloudellisia vaikutuksia.