Lohikantojen palauttaminen rakennetuille joille – mallinnustyökalu tuki- ja säätelytoimien biologiseen arviointiin

Kalatiestrategian tavoitteena on edistää vaelluskalojen potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa kalateiden avulla sekä ohjata kalakantojen hoidon keinovalikoiman painopistettä istutuksista luontaisen lisääntymiskierron varmistamiseen.
Tässä selvityksessä tarkasteltiin lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä Ii- ja Kemijoella 50 vuoden aikahorisontissa käyttäen apuna lohen elinkierron eri vaiheiden hävikin arvioimiseksi laadittua populaatiomallia.

Kummallekin joelle muodostettiin yhdeksän vaihtoehtoista skenaariota, joiden välillä kutupopulaation koko vaihteli reilusta sadasta useampaan tuhanteen. Sellaiset skenaariot, joissa kalastusta säädeltiin nykykäytännön mukaisesti tai jonkun verran tiukemmin, johtivat voimakkaiden tuki-istutusten jälkeen selvään kutupopulaation ja smolttituotannon laskuun. Voimakkaimmin kalastusta rajoitettavissa skenaarioissa kutupopulaation koko asettuu jo sellaisella tasolle, että lohikannan luonnonlisääntymisellä on jo suuri merkitys ja lohikannan luontaisen elinkierron palauttaminen on ainakin osittain mahdollista.

Jokiympäristön tukitoimina poikastuotantoalueiden parantaminen sekä smolttien alasvaellusta edistävät rakenteet kasvattivat lohikannan kokoa selvästi.

Tässä työssä laadittu laskentamalli tarjosi hyvän lähtökohdan vaelluskalakantojen palauttamiseen tai kotiuttamiseen tähtäävien tuki- ja säätelytoimien tarpeiden ja vaikutusten arviointiin.