Päijänteen muikku- ja siikakannat 1985–2010

Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakantoja on seurattu 1980-luvun alkupuolelta lähtien troolikalastajien kirjanpidon ja elokuussa otettujen kalakantanäytteiden avulla. Tutkimusalue (250 km²) käsittää Tehinselän ja Judinsalonselän yleisvedet sekä läheiset osakaskuntien vedet. Yleisvesillä on kalastuslupa kuudelle troolarille. Vuosina 1985–2010 elokuun troolisaaliissa muikun osuus oli keskimäärin 71 %, pikkusiian 23 % ja planktonsiian 6 %. Kokonaissaaliissa oli muita lajeja, kuten ahventa, särkeä ja kuoretta, keskimäärin noin 30 %.

Tehinselän muikkukannalle on ollut ominaista pitkät heikkojen vuosiluokkien jaksot ja runsaan kymmenen vuoden välein toistuvat muutamat vahvemmat vuosiluokat. Laaja-alainen muikkukato osui Päijänteellä vuosille 1983–1995. Kutukannan indeksi on ollut elokuussa keskimäärin 61 kg/troolin vetotunti (vaihtelu 4–234 kg/h) ja vuosiluokan vahvuuden indeksi 796 yks/h (vaihtelu 6–7 457 yks/h). Muikun rekrytoituvan vuosiluokan runsaus ei kasva suoraan verrannollisesti kutukannan kasvaessa, vaan melko pienikin kutukanta (20–50 kg/h, vain 0,3 kg/ha) voi riittää hyvissä oloissa melko vahvan vuosiluokan syntymiseen. Runsaimmillaan kutukanta on ollut noin 10 kg/ha Tehinselän ulapan alueella. Troolisaalis koostui etupäässä kaksikesäisistä muikuista. Kesänvanhan muikun keskipituus oli vuosina 1984–2009 keskimäärin 127 mm (vaihtelu 96–143). Saalismuikkujen keskipaino elokuussa on ollut keskimäärin 62 g (vaihtelu 25–117). Vuosiluokan vahvuuden ja kasvun välillä oli negatiivinen riippuvuussuhde.

Pikkusiian osuus siian troolisaaliista oli vuosina 1985–2010 elokuussa keskimäärin 81 % (vaihtelu 50–99) ja planktonsiian 19 % (vaihtelu 1–50). Planktonsiian istutukset ovat lisänneet merkittävästi siikasaalista ja parantaneet troolauksen kannattavuutta. Pikkusiikasaaliissa on ollut eniten 2- ja 3-vuotiaita kaloja (64 %). Pikkusiikanaaras saavuttaa sukukypsyyden valtaosin (89 %) kolmevuotiaana (3+), koiraista 60 % on sukukypsiä jo kaksivuotiaina (2+). Pikkusiioista keskimäärin 72 % ei ole vielä ehtinyt kutea ennen trooliin joutumistaan. Planktonsiioista 79 % on ollut 1–3-vuotiaita, ja niistä sukukypsiä noin 1 %. Pikkusiian kutukannan indeksi oli keskimäärin 12,4 kg/h ja vuosiluokan vahvuuden indeksi 48,3 yks/h. Kutukanta on taantunut voimakkaasti sitten 1980-luvun. Kutukannan ja rekrytoituvan vuosiluokan välillä havaittiin muikun tapaan kompensatorinen riippuvuus.

Koko julkaisu (PDF)