Are the declining trends in forest grouse populations due to changes in the forest age structure? A case study of Capercaillie in Finland

doi-link: 10.1016/j.biocon.2010.03.038
Sirkiä, S., Lindén, A., Helle, P., Nikula, A., Knape, J. & Lindén H.
Biological Conservation
Julkaisuvuosi: 2010

Johtuvatko metsäkanalintukantojen laskevat trendit muutoksista metsien ikärakenteessa? Esimerkkinä metso Suomessa

Metson (Tetrao urogallus) populaatiot ovat Suomessa pienentyneet rajusti 1900-luvun puolivälistä. Metsokannan jyrkin lasku osuu ajallisesti yhteen modernien metsätaloustoimien laajamittaisen käyttöönoton kanssa. Nämä toimet johtivat merkittäviin muutoksiin suomalaisessa metsämaisemassa, mm. metsien ikärakenne nuorentui rajusti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, selittääkö metsätalouden aiheuttama metsien nuorentunut ikärakenne metson kannanlaskua Suomessa.

Tutkimme metson kannanmuutosta aikavälillä 1965–1988 käyttäen aineistoina kanalintujen reittiarviointeja ja metsien inventointitietoja 18 metsälautakunnan alueelta. Aineistot analysoitiin log-lineaarisilla toisen asteen autoregressiivisillä malleilla, joiden keskinäinen järjestys selvitettiin informaatioteoreettisen mallinvalinnan avulla. Malleissa sallittiin virhevaihtelun spatiaalinen autokorrelaatio (eli toisiaan lähellä olevat lautakunnat ovat todennäköisesti samanlaisempia kuin kaukaiset).

Metsokanta väheni tutkimusjakson aikana koko maassa keskimäärin 4.01 % ± 0.24 % (SEM) per vuosi, vastaten 17 vuoden puoliintumisaikaa. Kannanlasku oli yllättävän samanlaista eri puolilla maata, ja sitä selittikin parhaiten log-lineaarinen trendi, jossa ei ollut maantieteellistä vaihtelua. Tällä laajan mittakaavan tarkastelutasolla metsien ikärakenteen nuorentuminen (alle 40- tai alle 80-vuotiaiden metsien osuus) ei merkitsevästi selittänyt kannanlaskua.

Tutkimuksemme ei anna tukea hypoteesille, jonka mukaan metsätalouden aiheuttama metsien nuorentuminen olisi pääsyyllinen metson kannanromahdukseen Suomessa. Emme kuitenkaan voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että muut tekijät kannanlaskun taustalla ovat toimineet yhteisvaikutuksessa metsätalouden aiheuttamien muutosten kanssa. Näitä voivat olla esimerkiksi maiseman pirstoutumisen aiheuttama petopaineen kasvu tai metsien sisärakenteen, esimerkiksi alipuuston, pensaikkoisuuden ja mustikan määrän, muutokset. Metson suojelun ja hoidon kannalta on tärkeää, että metsien ikärakenteen merkitystä ei etenkään suurilla mittakaavoilla ylikorosteta. Nojaten myös muihin tutkimustuloksiin suosittelemme pikemminkin kokonaismetsän määrän säilyttämistä mahdollisimman korkeana, etenkin toimivien soidinpaikkojen ympäristössä. Lisäksi yksittäisten metsälaikkujen sisällä metsän puulaji- ja ikärakenteen säilyttäminen mahdollisimman monipuolisena voisi edesauttaa metson ja samalla myös muiden metsälajien menestymistä.

FM Saija Sirkiä, Helsingin yliopisto ja RKTL, saija.sirkia@helsinki.fi

FT Andreas Lindén, Oslon yliopisto

Kannanarviointipäällikkö Pekka Helle, RKTL Oulu

Vanhempi tutkija Ari Nikula, Metla Rovaniemi

FT Jonas Knape, Kalifornian yliopisto Berkeley

Tutkimusprofessori Harto Lindén, RKTL