Defining spatial priorities for capercaillie <i>Tetrao urogallus</i> lekking landscape conservation in south-central Finland.

Defining spatial priorities for capercaillie Tetrao urogallus lekking landscape conservation in south-central Finland.

doi-link: 10.2981/11-073
S. Sirkiä, J. Lehtomäki, H. Lindén, E. Tomppo and A. Moilanen
Wildlife Biology 18(4):337-353.
Boreal forest, capercaillie, connectivity, game management, grouse, lekking site, spatial conservation planning, Tetrao urogallus, Zonation
Julkaisuvuosi: 2012

Zonation-ohjelma potentiaalisten metson soidinmaisemien määrittelyn apuvälineenä

Suomalainen riistanhoito on perinteisesti ollut hyvin paikallista ja arvostettua toimintaa. Nykyään suomalaiset, monipuoliset riista- ja metsäaineistot mahdollistavat laajamittaisten menetelmien ja mallien hyväksikäytön, mikä huomattavasti edesauttaa esimerkiksi maakuntakaavojen tai jopa valtakunnallisen riistakantojen hoidon suunnittelussa.

Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksella kehitetty Zonation-ohjelma on päätösanalyysityökalu luonnonsuojeluresurssien tarkempaan kohdentamiseen. Professori Atte Moilasen kehittämää menetelmää on käytetty kymmenissä luonnonsuojeluhankkeissa ympäri maailman. Zonationin ja valtakunnallisten metsäaineistojen avulla esitämme yksinkertaisen tavan priorisoida laajalta alueelta potentiaaliset metson soidinmaisemat. Käytimme analyysin pohjana julkaistua tietoa metson elinympäristövaatimuksista ja metsolle merkityksellisistä elinympäristöjen kytkeytyneisyysetäisyyksistä. Tuloksia tarkasteltiin tunnettuja metson soidinalueita vasten Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kytkeytyneisyydet sekä elinpiiri- että populaatiotasolla olivat oleellisia potentiaalisten soidinalueiden määrittelyssä. Lisäksi ihmistoiminnan negatiivisten vaikutusten huomioiminen paransi tunnettujen soitimien ja korkean prioriteetin metsäalueiden yhteensopivuutta. Nämä tekijät yhdistävässä analyysiversiossa lähes 50 % tunnetuista soitimista osui parhaaseen 20 % priorisointikategoriaan. Menetelmä on jo osoittautunut toimivaksi käytännössä: Uudeltamaalta löydettiin aiemmin tuntemattomia metson soidinpaikkoja korkean prioriteetin alueilta.

Tulevaisuuden toiveena on sisällyttää useiden eri riistalajien (wildlife species) elinympäristö- ja kytkeytyneisyysvaatimukset yhteen ja samaan analyysiin, jolloin olisi mahdollista tunnistaa riistan monimuotoisuuden kannalta parhaat alueet Suomessa. Tuloksia voisi vertailla esimerkiksi riistarikkausindeksiin. Uskomme tällaisten analyysien tuottavan toimivia sovelluksia havumetsävyöhykkeen lajiston kansainvälisessä suojelussa ja hoidossa.