Divergent trends in life-history traits between Atlantic salmon Salmo salar of wild and hatchery origin in the Baltic Seadoi-link: 10.1111/j.1095-8649.2009.02520.xVainikka, A. Kallio-Nyberg, I., Heino M. & Koljonen M.-L. Journal of Fish Biology 76: 622-640 anadromous, fishing-induced evolution, hatchery, life history, maturation reaction norm, selection, kalastuksen aiheuttama evoluutio, kasvattamo, elinkierto, maturaatioreaktionormi, valinta Julkaisuvuosi: 2010 Elinkiertopiirteiden muutostrendit eroavat Itämeren laidunnetuilla ja luonnonvaraisilla lohikannoilla Lohen kalastuskuolleisuus on kohdistunut voimakkaimmin isokokoisiin ja nopeammin kasvaviin kaloihin. Toisaalta lohikantoja on tuettu laitoksissa tuotetuilla vaelluspoikasilla, joiden kasvunopeus on parantanut. On mahdollista, että lohen laitoskannoissa emokaloiksi valikoituu nopeasti kasvavia yksilöitä, kun taas luonnonjokiin kudulle päätyy kalastusseulan läpikäyneitä yksilöitä. Tutkimuksessa vertailtiin Iijoen ja Oulujoen laitoskantojen elinkiertopiirteitä suhteessa istutuksin tuettavien, mutta luonnossa lisääntyvien, Simojoen ja Tornionjoen lohikantojen elinkiertopiirteisiin vuosina 1972-1995. Sekä vaelluspoikasten, että syönnösvaelluksella pyydettyjen kalojen kasvunopeus parani tutkittuna aikana. Sukukypsymisessä havaittiin aikaistumista erityisesti Oulujoen lohen laitoskannalla ja vähiten muutoksia nähtiin Tornionjoen lohikannassa. Vaelluspoikasena istutettujen Simojoen, Torniojoen, Iijoen ja Oulujoen lohien elinkiertopiirteitä vertailtiin vuosien 1972-1995 välillä käyttäen Carlin-merkkien merkintä- ja palautusaineistoa. Tutkittavia elinkiertopiirteitä olivat istutuspituus, ikäkohtainen pyydystettyjen kalojen pituus sekä sukukypsyminen, jota arvioitiin käyttäen ns. todennäköisyyspohjaista maturaatioreaktionormia (PMRN). Tässä menetelmässä sukukypsyminen mallinnettiin kasvunopeuden ja meriveden lämpötilan funktiona, minkä vuoksi osa kasvun ja lämpötilamuutosten vaikutuksista pystyttiin eliminoimaan sukukypsymistrendeistä. Meriveden lämpötilan nousu ja kasvanut istutuspituus selittivät osittain saaliiksi saatujen lohien parantunutta kasvunopeutta. On myös mahdollista, että kokoon kohdistunut laitosvalinta myötävaikutti kasvunopeuden kasvuun, sillä kasvun paraneminen oli kolmannen merivuoden lohilla voimakkainta Oulujoen ja Iijoen laitoskannoilla. Samaan aikaan varsinkin Oulujoen lohien sukukypsyminen aikaistui. Koska kutuvaellusalueelta pyydystetyt, sukukypsiksi oletetut yhden merivuoden lohet olivat järjestelmällisesti pienempiä kuin vielä immatureiksi oletetut syönnösalueelta saaliiksi saadut lohet, ei nopeutuneen kasvun vaikutusta voitu kokonaan eliminoida sukukypsyystrendeistä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että etenkin laitostuneissa kannoissa kasvunopeus paranee ja sukukypsyysikä laskee. Vaikka kasvu paranee, aikaistunut sukukypsyminen heikentää merkittävästi lohikannan tuottavuutta. Tutkimuksella ei kyetty vastaamaan kysymykseen, ovatko havaitut erot perinnöllisiä vai joustavia muuttuneiden laitosolojen aikaansaamia fenotyyppisiä muutoksia.
|
Tilaa julkaisu