Do hatchery-reared brown trout affect the growth and habitat use of wild congeners?

doi-link: 10.1111/j.1365-2400.2010.00770.x
Ari Huusko ja Teppo Vehanen
Fisheries Management and Ecology 18: 258-261.
Julkaisuvuosi: 2011

Taimenen luonnon- ja laitospoikasten väliset vuorovaikutukset puntarissa

Kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja lohikalojen poikasia käytetään lisäämään kalastajien saaliita ja tukemaan heikentyneitä luonnonkantoja. Luonnon- ja laitospoikasten välillä on kuitenkin eroja niin käyttäytymisessä, morfologiassa kuin fysiologiassakin. Eroavaisuudet johtuvat laitosympäristön erilaisuudesta luonnonympäristöön verrattuna, sekä laitoskierron aikana perimässä tapahtuneista mahdollisista muutoksista. Laitospoikasia luonnonjokiin vapautettaessa ne kilpailevat luonnonpoikasten kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa laitospoikasten on havaittu esimerkiksi olevan aggressiivisempia kuin luonnonkalat ja yleensä ne saavat myös etua suuremmasta koostaan. Luonnossa olosuhteet kuitenkin poikkeavat suuresti laitosolosuhteista. Näin ollen ominaispiirteet ja käyttäytymismallit jotka yleistyvät laitosolosuhteissa, voivat olla jopa haitallisia luonnossa.

Tässä työssä vertailimme perimältään samankaltaisten Kuusinkijoen taimenenpoikasten laitoskasvatettujen poikasten (emot luonnosta) ja Kuusinkijoesta pyydettyjen luonnonpoikasten kasvua ja elinympäristön valintaa RKTL:n Paltamon toimipaikassa sijaitsevissa tutkimusuomissa syksyllä 2006. Tutkimusuomien olosuhteet vastasivat lähes luonnonjoissa vallitsevia olosuhteita. Kussakin uomassa oli nopeavirtainen koskijakso ja hidasvirtainen suvantojakso. Yksilöllisesti merkityt taimenen poikaset vapautettiin uomiin niin, että yhdessä uomassa oli joko (1) pelkästään luonnonkaloja, (2) pelkästään laitoskaloja, tai (3) sama tiheys molempia. Kalatiheys vastasi luonnon joissa yleisesti esiintyviä taimentiheyksiä (0,75 yksilöä neliömetrillä). Molemmat poikasryhmät hyödynsivät saatavilla olevaa elinympäristöä samalla tavalla, sillä sekä luonnonpoikaset että laitospoikaset oleskelivat pääosin tutkimusuomien koskialueilla kaikissa em. käsittelyissä. Luonnonpoikaset kasvoivat nopeammin kuin laitospoikaset, eikä laitospoikasilla havaittu olevan vaikutusta luonnonpoikasten kasvuun. Sen sijaan luonnonkalojen läsnä ollessa laitospoikaset kasvoivat selvästi paremmin kuin pelkästään laitoskaloja sisältävässä käsittelyssä. Laitospoikaset siis hyötyivät luonnonpoikasten läsnäolosta.

Tämä työ tukee Vehasen ym. (2009) luonnon joessa tekemää tutkimusta, jossa osoitetaan laitoskalojen hyötyvän luonnonkalojen läsnäolosta luonnonmukaista jäljittelevässä monimutkaisessa ympäristössä. Toisin kuin tässä työssä, Vehasen ym. (2009) tutkimuksessa luonnonpoikasten kasvunopeus aleni merkitsevästi laitospoikasten läsnä ollessa verrattuna pelkästään luonnonpoikasia sisältäneeseen verrokkiin. Vehasen ym. (2009) ja tämän työn välillä oli kuitenkin noin 5-kertainen ero käytetyissä kalatiheyksissä. Vallitsevalla kalatiheydellä näyttää siis olevan voimakas vaikutus luonnonpoikasten ja laitospoikasten välisten vuorovaikutusten lopputulokseen.

Laitoskaloilla voi siis olla negatiivisia vaikutuksia luonnonpoikasten menestymiseen, ja niiden käytössä luonnonkantojen tukemiseen tuleekin olla varovainen. Käytännön istutustoiminnassa laitospoikasia vapautetaan usein rajalliselle alueelle suuria määriä, jolloin vallitseva kalatiheys nousee korkeaksi. Tällöin riski alueella elävien luonnonpoikasten menestymisen heikentymisestä kasvaa johtaen jopa päinvastaiseen tilanteeseen kuin mitä tuki-istutuksilla yleensä tavoitellaan (luonnonpopulaatioiden tukeminen ja elvyttäminen).

Ari Huusko, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Paltamo. (ari.huusko@rktl.fi)

Teppo Vehanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu. (teppo.vehanen@rktl.fi)