Does the introduced brook trout (Salvelinus fontinalis) affect growth of the native brown trout (Salmo trutta)?

doi-link: 10.1007/s00114-008-0482-9
Korsu, Kai, Huusko, Ari, Muotka, Timo
Naturwissenschaften 96:347–353
Julkaisuvuosi: 2009

Vaikuttaako istutettu puronieriä taimenen kasvuun

Vierasperäisistä lohikalalajeista etenkin amerikkalainen puronieriä on istutusten seurauksena onnistunut vakiinnuttamaan itsensä eurooppalaisissa virtavesissä. Puronieriä ja eurooppalainen taimen esiintyvät nykyään samoilla alueilla, mikä on johtanut uudenlaiseen kilpailutilanteeseen ja jopa taimenen syrjäytymiseen eräistä latvavesistä. Vaikka tutkimustietoa taimenen syrjäytymisestä on sekä Suomesta että Ruotsista, ei ole pystytty osoittamaan mekanismia taimenen syrjäytymisen taustalta. Tässä artikkelissa selvitimme 0-2 v puronieriöiden ja taimenten välistä kilpailua koeolosuhteissa ja luonnossa. Seurasimme kalojen kasvua tilanteissa, joissa lajit olivat joko erillään tai yhdessä.

Päätulokset olivat:

- Puronieriän oli taimenta nopeakasvuisempi.

- Puronieriä ei vaikuttanut taimenen kasvuun.

Tulokset osoittavat, että lajien välinen resurssikilpailu on vähäistä. Puronieriä hyödyntää varsin tehokkaasti sellaisia ravintokohteita ja/tai elinympäristöjä, mitä taimen ei juuri hyödynnä, eikä siten vaikuta merkittävästi taimenen kasvuun. Nämä taimenen hyödyntämättömät resurssit ovat pääasiassa hidasvirtaisia suvanto-alueita jokien latvoilla, missä puronieriän ravinto saattaa koostua suurimmaksi osaksi veteen joutuneista maahyönteisistä. Pohjois-Euroopan vähälajiset virtavedet tarjoavat puronieriälle mahdollisuuden välttää kilpailu kotoperäisten kalalajien kanssa ja levittäytyä siten lajityypillisille alueilleen, jokien latvoille. Resurssikilpailu ei näyttäisi selittävän havaittua taimenen syrjäytymistä ainakaan tutkitulla, varsin lyhyellä aikamittakaavalla. On siten mahdollista, että epäsäännöllisesti ja harvoin toistuvat ympäristöhäiriöt (esim. kuivuus, ankara talvi) pakottavat lajit aika ajoin ankaraan kilpailuun, jolloin heikommin latvavesien elinympäristöön sopeutunut taimen joutuisi väistymään.

FT Kai Korsu, Oulun yliopisto, Biologian laitos, Oulu (kai.korsu@oulu.fi)

FT Ari Huusko, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kainuun toimipaikka, Paltamo. (ari.huusko@rktl.fi)

Prof. Timo Muotka, Oulun yliopisto, Biologian laitos, Oulu. (timo.muotka@oulu.fi)