How many juvenile Teal Anas crecca reach the wintering grounds? Flyway-scale survival rate inferred from wing age-ratiosdoi-link: 10.1007/s10336-009-0425-zGuillemain, M., Bertout, J.-M., Christensen, T. K., Pöysä, H., Väänänen, V.-M., Triplet, P., Schricke, V. & Fox, A. D. Journal of Ornithology 151: 51–60 Julkaisuvuosi: 2010 Kuinka moni taviyksilö selviää ensimmäisestä syysmuutosta? Nuorten eloonjäävyys muuttoreitillä siipinäyteaineiston valossa Riistasorsat ovat liikkuva kansainvälinen luonnonvara. Sen vuoksi sorsakantojen kestävä verotus edellyttää tietoa kantojen vaihteluun vaikuttavista tekijöistä ja eri ikäluokkiin kohdistuvasta metsästysverotuksesta koko muuttoreitin varrelta. Eloonjäävyyttä tai kuolevuutta voidaan analysoida rengastettujen lintujen avulla, mutta tämä edellyttää mittavia rengastusaineistoja. Nuorten sorsalintujen syysmuutto on kriittinen vaihe, jolloin sekä luontainen että metsästyksestä aiheutuva kuolleisuus on suurta. Poikaslintujen rengastusaineistot kuitenkin ovat monen riistalajin osalta liian pieniä tarkkojen eloonjäävyysanalyysien tekoon. Tutkimme tässä työssä nuorten tavien syysmuutonaikaista eloonjäävyyttä käyttäen apuna nuorten ja vanhojen lintujen suhteellisia osuuksia tavisaaliissa Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa. Nuorten lintujen osuus saaliissa odotetusti laski Suomen pohjoisosista (89 % nuoria) Ranskan länsiosaan (58 %). Rengastusaineistoihin pohjautuvien tutkimusten perusteella aikuisten tavien vuotuinen eloonjäävyys on 0.485, ja näin ollen aikuislintujen syyskauden (elo-lokakuu) eloonjäävyydeksi saadaan 0.835. Kun tämä tieto yhdistetään tietoon nuorten lintujen osuuden vähenemisestä saaliissa vastaavalla jaksolla, voidaan karkeasti arvioida, että vain noin 15 % nuorista linnuista selviää pesimäalueilta talvehtimisalueille. Arvio on laskennallinen ja herkkä virhetekijöille, joita artikkelissa pohdimme, mutta suuruusluokaltaan oikean suuntainen. Nuorten tavien syysmuutonaikainen kuolevuus on huomattavan suurta, ja metsästyskuolleisuudella oletettavasti on siinä merkittävä rooli. Havaittu ero nuorten lintujen saalisosuudessa Suomen ja Ranskan välillä myös tukee käsitystä, että pesimäalueilla verotetaan suhteessa enemmän tuottoa ja talvehtimisalueilla pääomaa. Poikastuoton vuosien välinen vaihtelu Suomessa ei heijastunut nuorten lintujen vuotuiseen saalisosuuteen Tanskan ja Ranskan siipinäyteaineistoissa. Aikasarjan lyhyyden vuoksi tulokseen on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Lisäksi on syytä muistaa, että muuttoreitin varrella ja talvehtimisalueilla saadun tavisaaliin ikärakenteeseen, kuten läntisessä Euroopassa talvehtivan tavikannan kokoon ylipäätään, vaikuttaa myös muualla kuin Suomessa tuotetut ja varttuneet linnut. Työ pohjautuu yli 30 000 siipinäytteeseen, jotka kerättiin vuosina 2002–2007 metsästäjiltä Suomessa (vuosina 2005–2007), Tanskassa ja Ranskassa. Lisäksi työssä käytettiin Suomen vesilintuseurannan poikuelaskenta-aineistoa vuosilta 2002–2007. Hannu Pöysä, RKTL, Joensuun riistan- ja kalantutkimus, hannu.poysa@rktl.fi |
Tilaa julkaisu