How reliable are harvesting data for analysis of spatio-temporal population dynamicsdoi-link: 10.1111/j.0030-1299.2008.16879.xRanta E., Lindström J., Lindén H. & Helle, P. Oikos 117: 1461–1468 Julkaisuvuosi: 2008 Miten kelvollisia ovat saalistilastot analysoitaessa alueellista ja ajallista populaatiodynamiikkaa? Saalistilastoja käytetään yleisesti ja arkailematta populaatiolaskentojen sijasta tutkittaessa pitkäaikaisia ajallisia ja alueellisia kannanvaihteluja. Yleensä kuitenkin saalistilastoihin perustuvat analyysit joudutaan tekemään ilman vertailukelpoisia tai tilastoja tukevia populaatiolaskentoja. Tässä työssä käytettävissämme on 14 riistanhoitopiirin saalistiedot ja metsäkanalintulaskennat vuosilta 1964–2004, ja esittelemme muutamia yhteensopimattomuuksia tai ristiriitoja eri lähteisiin perustuvissa populaatioanalyyseissä. Tutkittavat lajit ovat metso, teeri ja pyy. Yleisesti ottaen lineaarinen regressioanalyysi populaatiolaskennan yhteensopivuudesta vuotuissaaliiseen antaa hyvän tuloksen, mutta kulmakertoimet ovat kaikkien lajien kohdalla alle 1. Saalismäärät ovat olleet suhteellisesti suuremmat maan pohjois- ja itäosissa verrattuna lounaisosiin, lajikohtaiset erot ovat huomattavat. Lintukantojen vaihtelua tarkasteltaessa populaatiolaskentojen antama variaatiokerroin (CV%; 30-50 %) on johdonmukaisesti pienempi kuin mitä se on saaliissa (60-70 %). Tärkein havainto on kuitenkin se, että alueellisen ja ajallisen populaatiodynamiikan mallit poikkeavat toisistaan riippuen käytetystä aineistosta. Metsolla saalisaineistoon perustuva synkronia (kannanvaihtelun samankaltaisuus) suhteessa kantojen etäisyyteen pienenee nopeammin kuin laskenta-aineistoa käytettäessä, kun taas teerellä ja pyyllä tilanne on päinvastainen. Lisäksi autokorrelaatiokertoimet ovat metsolla ja teerellä korkeammat käytettäessä populaatiolaskentoja; pyyllä korkeammat käytettäessä saalistietoja. Eri aineistoja käytettäessä myös toisen asteen autoregressiivisen mallin parametrit eroavat, ja nämä erot ovat myös lajikohtaisia. Huolimatta siitä, että vuotuinen saalismäärä on populaatiotiheydestä positiivisesti ja lineaarisesti riippuvainen, saalismääriin perustuvat populaatiodynaamiset mallit ovat erilaisia kuin metsäkanalintulaskentojen antamat mallit. Tulokset antavat vakavaa aihetta pelkoon siitä, että jos käytetään saalistilastoihin perustuvia analyysejä suunniteltaessa tulevaa metsästysverotusta, joudutaan helposti ei-kestävälle perustalle. Ongelma on mielletty myös kalataloudessa. Jan Lindström
|
Tilaa julkaisu