Impacts of forest drainage improvement on stream biota: a multisite BACI-experiment

doi-link: 10.1016/j.foreco.2010.07.024
Pauliina Louhi, Aki Mäki-Petäys, Jaakko Erkinaro, Antti Paasivaara & Timo Muotka
Forest Ecology and Management 260: 1315-1323
BACI design; Forest drainage; Streams; Brown trout; Benthic macroinvertebrates
Julkaisuvuosi: 2010

Kunnostusojituksien vaikutukset purojen eliöstöön

Suomen 15 miljoonasta soisesta metsäalueesta on ojittamalla saatu metsätalouden käyttöön noin 40 prosenttia. Uudisojitus maassamme on loppunut lähes kokonaan vuoden 2000 jälkeen ja toimenpiteiden pääpaino on kääntynyt vanhojen, jo umpeenkasvaneiden ojien kunnostamiseen.

Kunnostusojituksien vaikutuksia vesistöön on tähän asti seurattu lähinnä vesikemian avulla, eli ojituksien on havaittu kasvattavan vesistöjen kiintoainepitoisuuksia, sekä ravinne- ja metallipitoisuuksia ja vaikuttavan myös vesistön happamuuteen. Kunnostusojituksien vaikutuksista purojen eliöstöön on tähän asti ollut vain hyvin vähän tietoa saatavilla.

Tässä tutkimuksessa selvitimmekin, miten kuuden Kiiminkijoen latvapuron valuma-alueella toteutetut kunnostusojitukset vaikuttivat taimenen mädin kuolleisuuteen sekä purojen pohjalla eläviin selkärangattomiin. Kunnostusojituksien yhteydessä toteutettiin nykyisen käytännön mukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä (ojakatkoja ja laskeutusaltaita). Seuranta toteutettiin niin sanotun BACI-mallin (Before-After-Control-Impact) mukaisesti, eli seurasimme purojen eliöstöä kolme vuotta (v.2002–2004) ennen kunnostusojituksia ja kolme vuotta (v.2005–2007) niiden jälkeen sekä kontrolli- että vaikutusalueilla.

Tutkimuksessa havaitsimme vesiensuojelutoimenpiteiden pidättävän kiintoainetta riittävän tehokkaasti, eli pohjalla kulkeutuvan kiintoaineen määrässä eikä vesikemiassakaan huomattu ojituksien aiheuttamia muutoksia. Vastaavasti muutoksia ei havaittu myöskään taimenen soraikon sisällä hautoutuvien poikasten kuolleisuudessa tai pohjaeläinyhteisöissä. Yllättävää kyllä, kaikkein pienimmissä puroissa (valuma-alue <6,25 km²) taimenen mätimunien kuolleisuus kasvoi selvästi erityisesti kunnostusojituksien yläpuolisilla kontrollialueilla. Nämä kaikkein pienimmät purot eivät kuulu enää vesipuitedirektiivin edellyttämiin seurantaohjelmiin, mutta saattavat olla paikallisesti merkittäviä taimenen kutualueita. Samaten pohjaeläinyhteisössä havaittiin muutoksia kunnostusojituksien jälkeen sekä kontrolli- että vaikutusalueilla, joten nämä muutokset eivät voineet johtua suoranaisesti ojituksista. Samanaikaisesti alueella havaittiin kuitenkin selkeä virtaaman aleneminen, mikä heijastui myös tutkimuspuroihimme. Alueelliset muutokset voivatkin peittää alleen paikalliset, ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset.

FT Pauliina Louhi, Oulun yliopisto, biologian laitos, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Dos. Aki Mäki-Petäys, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Prof. Jaakko Erkinaro, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus, etunimi.sukunimi@rktl.fi

FT Antti Paasivaara, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Prof. Timo Muotka, Oulun yliopisto, biologian laitos, etunimi.sukunimi@oulu.fi