Indicators of sustainable forestry: The association between wildlife species and forest structure in Finland

doi-link: 10.1016/j.ecolind.2009.06.019
Kati Vierikko, Jani Pellikka, Ilpo K. Hanski, Tanja Myllyviita, Jari Niemelä, Seppo Vehkamäki & Harto Lindén
Ecological Indicators 10 (2010): 361–369
Julkaisuvuosi: 2010

Metsänisäkkäät, metsäkanalinnut ja puuston rakenne ekologisesti kestävän metsätalouden indikaattoreina

Tutkimme kestävän metsätalouden ekologisia indikaattoreita seutukuntatasolla. Meitä kiinnosti tarkastella, voimmeko riistaeläinten ja liito-oravan runsauden perusteella arvioida seutukuntien metsien ekologista kestävyyttä. Tutkimusalueemme käsitti 39 seutukuntaa Karjalan, Savon, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan alueilla. Käytimme monimuuttuja-analyyseissä seitsemää lajisto- ja viittä metsien rakennemuuttujaa kuvaamaan harjoitetun metsätalouden ekologista tasoa.

Neljän metsäkanalintulajin riistanrikkausindeksi, liito-oravan suhteellinen runsaus, vanhojen metsien suuri osuus (> 120-v) ja tukkipuuston monimuotoisuus ryhmittyivät pääkomponenttianalyysissä. Alueellisesti muuttujat ryhmittyivät tutkimusalueen länsiosaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon seutukuntiin. Sen sijaan tuottavan metsämaan osuus, nuorten metsien osuus (< 40-v) ja tukkipuuston suhteellinen määrä olivat suuria Etelä-Savon ja Pohjois-Savon seutukunnissa. Perustuen aikaisempiin tutkimuksiin päättelimme ensimmäisen ryhmittymän edustavan hyvää ekologista tasoa. Nimesimme nämä muuttujat ekologisen kestävyyden mittareiksi.

Tarkastelimme, mitkä tekijät (mm. metsänomistajarakenne, suojelualueiden määrä, metsätaloudellinen aktiivisuus, asukasmäärä) voisivat parhaiten selittää liito-oravien ja metsäkanalintujen runsauden sekä puuston monimuotoisuuden ja vanhojen metsien suhteellisen korkean määrän. Yllättäen metsänomistajarakenne selitti kaksi erilaista muuttujien ryhmittymää ja maatilametsäomistajuus korreloi positiivisesti yllä mainittujen ekologista kestävyyttä kuvaavien muuttujien kanssa. Päättelimme, että pienmetsäomistajien harjoittama metsätalous voi johtaa puuston monipuolistumiseen ja ikääntymiseen, tästä näyttävät hyötyvän tietyt metsälajit. (Kati Vierikko väitteli Helsingin yliopistossa 16.04.2010).

FT Kati Vierikko, Helsingin yliopistokati.vierikko@helsinki.fi

MMT Jani Pellikka, Itä-Suomen yliopisto

FT Ilpo K. Hanski, LTKM, Helsingin yliopisto

FK Tanja Myllyviita, SYKE, Joensuu

Professori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto

Professori Seppo Vehkamäki, Helsingin yliopisto

Tutkimusprofessori Harto Lindén, RKTL