Invasion of north European streams by brook trout: hostile takeover or pre-adapted habitat niche segregation?

doi-link: 10.1007/s10530-009-9553-x
Kai Korsu, Ari Huusko ja Timo Muotka
Biological Invasions 12: 1363–1375
Julkaisuvuosi: 2010

Mikä selittää amerikkalaisen puronieriän hyvän lisääntymismenestyksen Pohjois-Euroopassa?

Tulokaslajien menestymistä ja leviämistä selitetään usein siten, että ne (1) käyttäytyvät alkuperäislajistoa kohtaan aggressiivisesti tai ne (2) kykenevät hyödyntämään resursseja, joita mikään kotoperäinen laji ei käytä. Tässä työssä tutkimme näitä kahta tekijää selittääksemme amerikkalaisen puronieriän leviämistä Pohjois-Suomen jokisysteemeissä, missä taimen lisääntyy luontaisesti. Tutkimus tehtiin sekä koeolosuhteissa että luonnossa. Kokeissa hyödynnettiin videokuvausta ja kalan ruumiinonteloon asennettavia PIT-lähettimiä. Kokeiden tuloksia verrattiin 148 pohjoissuomalaisesta purosta kerättyyn aineistoon. Havaitsimme taimenen olleen puronieriää aggressiivisempi ja lajienvälisten aggressiivisten yhteenottojen olleen varsin harvinaisia. Lajit myös käyttivät elinympäristöä eri tavoin: puronieriä löytyi useimmiten hidasvirtaisista puron osista ja lähempää pintaa, kun taas taimen oli enemmän koskipaikoissa ja pohjan tuntumassa. Valuma-alueittain tehdyssä tarkastelussa havaittiin puronieriän löytyvän etenkin kapeista ja happamista latvapuroista, missä oli taimenia vain harvoin. Puronieriä näyttääkin olevan sopeutunut käyttämään elinympäristöä, jota sen suomalaiset kilpailijat eivät täysin hyödynnä. Tämä on mahdollistanut tämän ei-aggressiivisen lajin vakiintumisen suomalaisiin, aiemmin vain taimenen asuttamiin puroihin. Aiemmat tutkimukset sekä Suomesta että Ruotsista ovat osoittaneet, että alueilla, jotka vastaavat puronieriän elinympäristövaatimuksia, mutta missä myös taimen kykenee lisääntymään, puronieriä kykenee syrjäyttämään taimenen.

FT Kai Korsu, Oulun yliopisto, Biologian laitos, Oulu (kai.korsu@oulu.fi)

FT Ari Huusko, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Paltamo. (ari.huusko@rktl.fi)

Prof. Timo Muotka, Oulun yliopisto, Biologian laitos, Oulu. (timo.muotka@oulu.fi)