Numbers of ascending wild and reared Atlantic salmon adults in relation to smolt output of the Simojoki river in the northern Baltic Seadoi-link: 10.1111/j.1365-2400.2008.00648.xJokikokko, E. & Jutila, E. Fisheries Management and Ecology 16: 165-167 Julkaisuvuosi: 2009 Simojokeen nousevien villien ja viljeltyjen emolohien määrä suhteessa joesta lähteneiden smolttien määrään Simojokeen istutettiin 1980- ja 1990-luvuilla runsaasti sekä jokipoikasia että 2-vuotiaita vaelluspoikaisia eli smoltteja joen lohikannan elvyttämiseksi. Jokipoikasista arveltiin kasvavan monessa suhteessa luonnonpoikasten kaltaisia yksilöitä yhden tai usemman joessa vietetyn vuoden jälkeen. Smoltteja istuttamalla puolestaan voitiin lisätä vaelluspoikasten lukumäärää häiritsemättä joen luontaista poikastuotantoa koskialueilla, koska vaellusvalmiit poikaset lähtivät joesta merivaellukselle heti istutusten jälkeen. Istukkaiden menestymistä on yleensä seurattu Carlin-merkinnöin, mutta sitä, paljonko niistä palaa aikuisena takaisin jokeen, ei ole Simojoella aiemmin selvitetty. Tähän tarjoutui mahdollisuus 1996-1998, jolloin jokeen nousevia emolohia pyydettiin joen sulkevalla rysällä. Tutkimuksen kohteena olivat smolttivuosiluokat 1993-1997, mitkä muodostivat pääosan kyseisten pyyntivuosien saaliskaloista. Lohia saatiin rysällä kiinni yhteensä 1214 yksilöä, joista 85% oli viljelyperäisiä, loput olivat luonnossa syntyneitä villejä lohia. Vaikkei kaikkia nousevia lohia saatu kiinni, tulokset antavat kuitenkin käsityksen eri alkuperää olevien lohien menestymisestä merivaelluksen aikana. Jokeen palanneiden nousulohien lukumäärä vaellukselle lähteneiden smolttien kokonaismäärästä oli hyvin pieni, kaikilla ryhmillä alle prosentti. Luonnossa syntyneiden lohien menestyminen oli suhteessa parempi kuin kummallakaan viljellyllä ryhmällä. Smoltti-istukkaista huomattava osa palasi jokeen yhden merivuoden jälkeen eli ns. kosseina (Taulukko 1). Kun huomioidaan kossit ja vanhemmat lohet, viljellyt smoltti-istukkaat selvisivät nousukaloiksi hieman paremmin kuin jokipoikasistukkaat. Jos tarkastellaan vain useamman merivuoden ikäisiä kutukaloja eli niitä, jotka eniten vaikuttavat kannan lisääntymiseen, jokipoikasistukkaat olivat hieman parempia kuin 2-vuotiaat smoltti-istukkaat. Taulukko 1. Eri alkuperää olevien smolttien tuottama palaavien aikuisten määrä laskettuna Simojokeen vuosina 1996-1998 nousseitten lohien perusteella (a=kossit sisältyvät lukuihin, b=vain useamman merivuoden lohet).
FT Erkki Jokikokko, RKTL, Perämeren kalantutkimus ja vesiviljely, Keminmaa erkki.jokikokko@rktl.fi FT Eero Jutila, RKTL, Helsinki eero.jutila@rktl.fi |
Tilaa julkaisu