Pelagic fish abundance in relation to regional environmental variation in the Gulf of Finland, northern Baltic Sea

doi-link: 10.1093/icesjms/fsl044
Peltonen, H., Luoto, M., Pääkkönen, J.-P., Karjalainen, M. Tuomaala, A., Pönni, J. & Viitasalo, M.
ICES Journal of Marine Science, 64(3): 487–495.
hydroacustics, trawl, pelagic fish, zooplankton, hydrographics, abundance
Julkaisuvuosi: 2007

Ympäristötekijöiden vaikutus pelagisten kalojen alueelliseen runsaudenvaihteluun Suomenlahdella

Suomenlahden pelagisen kalaston alueellisten runsaudenvaihtelujen syiden selvittämiseksi kerättiin kalakannoista aineistoa kaikuluotausta ja pelagista troolia käyttäen. Samanaikaisesti kerättiin aineistoa eläinplanktonin ja hydrografian alueellisista vaihteluista. Kalakantanäytteenotossa käytettiin tutkimusalus Muikkua ja ympäristömuuttujista aineistot kerättiin tutkimusalus Arandalta. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Merentutkimuslaitoksesta ja RKTL:sta. Hanke toteutettiin osana Suomen Akatemian Itämeren tutkimukseen keskittynyttä BIREME-ohjelmaa.

Tutkimuksessa osoitettiin yleistettyjä additiivisia malleja käyttäen, että kalarunsauden alueellinen vaihtelu riippui useista maantieteellisistä, vedenlaatuun ja hydrografiaan liittyvistä sekä eläinplanktonin runsauteen liittyvistä tekijöistä. Kaikuluotauksella kerätystä kalakanta-aineistosta poistettiin ensin mallinnusta käyttäenvuorokaudenaikainen kalojen käyttäytymisen aiheuttama syklisyys. Jäljelle jääneestä kalatiheyden alueellisesta vaihtelusta maantieteelliset, eli veden syvyyteen ja näytteenottopaikan sijaintiin tekijät liittyvät tekijät selittivät 9,3%. Hydrografia selitti vastaavasti 5,8% ja eläinplanktonin runsaus 5,6%. Maantieteelliset, vedenlaatuun ja hydrografiaan liittyvät sekä eläinplanktonrunsauteen liittyvät muuttujat selittivät 46,4% em. jäljelle jääneestä vaihtelusta, kun otettiin huomioon myös muuttujien yhdysvaikutukset. Käytetty mallinnus poisti kalarunsauden jäännösvaihtelun autokorrelaatiot erityisesti yli 2 km etäisyyksillä. Vaikka pääosa kalarunsauden vaihteluista myös alle 2 km etäisyyksillä voitiin selittää tämän mallinnuksen avulla, pienillä etäisyyksillä kalatiheyden vaihteluihin saattoi vaikuttaa analysoiduista ympäristötekijöistä riippumaton kalojen parvikäyttäytyminen. Tutkimus osoitti mm., että ympäristömuuttajien huomioon ottaminen ja tehokkaiden analyysimenetelmien käyttöönotto voisi tuottaa entistä luotettavampia akustisia kalakanta-arvioita.

Kirjoittajien yhteystiedot:

Heikki Peltonen, Miska Luoto ja Antti Tuomaala, Suomen ympäristökeskus

Jari-Pekka Pääkkönen, Miina Karjalainen ja  Markku Viitasalo, Merentutkimuslaitos

Jukka Pönni, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos