Post-smolt migration of Atlantic salmon, Salmo salar L., from the Simojoki river to the Baltic Seadoi-link: 10.1111/j.1439-0426.2009.01212.xJutila, E., Jokikokko, E. & Ikonen, E. Journal of Applied Ichtyology 25: 190-194 Julkaisuvuosi: 2009 Lohen postsmolttivaellus Simojoesta Itämerelle Useiden Atlantin puoleisten lohijokien edustalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että lohen vaelluspoikaset poistuvat nopeasti jokisuualueelta heti mereentulonsa jälkeen. Tämä on lohien kannalta kriittinen vaihe, sillä niiden kuolevuuden arvioidaan olevan suurimmillaan juuri merivaelluksen alkujaksolla. Monissa tutkimuksissa on käytetty radiotelemetrisiä merkkejä, mutta Perämeren avoimella rannikolla akustisten merkkien seuranta on mahdollista vain kapealla saaristovyöhykkeellä. Tässä työssä tutkittiin luonnonkudusta peräisin olevien Simojoen lohen villien ja kalanviljelylaitoksessa viljeltyjen vaelluspoikasten vaellusta jokisuulta Itämerelle mereentulovuonna eli ns. postmolttivaiheen aikana. Tulokset perustuvat vuosina 1972-2005 tehtyjen Carlin-merkintöjen merkkipalautuksiin. Tarkka mereentuloaika oli tiedossa vain vaelluspoikaspyynnin yhteydessä merkityistä villeistä poikasista. Villien vaelluspoikasten merkkipalautukset Simojoen edustalla alle 10 kilometrin etäisyydeltä jokisuulta saatiin keskimäärin 3,5 (± 2,0) vuorokauden kuluttua mereentulosta. Aika, jonka postsmoltit tarvitsivat vaeltaakseen yli 10 kilometrin etäisyydelle jokisuusta riippui meriveden pintalämpötilasta jokisuun edustalla: se oli pidempi kylminä kuin lämpiminä keväinä (P=0,004) (Kuva 1). Tämän ilmiön arvioitiin osaltaan vaikuttavan vuosittaisiin eroihin postsmolttien eloonjäännissä.
Jokisuualueen ulkopuolella villit ja viljellyt postsmoltit vaelsivat aluksi Perämeren suomenpuoleista rannikkoa, ja merkkipalautuksia saatiin alkukesällä mereltä rannikon läheiseltä lämpimämmän pintaveden vyöhykkeeltä. Saavuttuaan loppukesällä Selkämerelle postsmoltit vaelsivat enimmäkseen Ruotsin puoleista rannikkoa ja saapuivat Itämeren pääaltaalle myöhään syksyllä (Taulukko 1). Tutkimuksessa pohdittiin lisäksi meriolosuhteiden ja vaellusten välisiä suhteita. Taulukko 1. Kuukausittaiset vaellusetäisyydet (km) jokisuulta Simojoen lohen postsmolttiviaheessa heinä-marraskuussa 1972–2005. Joulukuussa ei saatu yhtään palautusta. Mukana ovat sekä villit että viljellyt lohet.
FT Eero Jutila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki FT Erkki Jokikokko, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Perämeren kalantutkimus ja vesisviljely, Keminmaa erkki.jokikokko@rktl.fi |
Tilaa julkaisu