Predation has a greater impact in less productive environments: variation in roe deer, Capreolus capreolus, population density across Europe

doi-link: 10.1111/j.1466-8238.2009.00480.x
Claudia Melis, Bogumi³a Jêdrzejewska, Marco Apollonio, Kamil A. Bartoñ, W³odzimierz Jêdrzejewski, John D.C. Linnell, Ilpo Kojola, Josip Kusak, Miha Adamic, Simone Ciuti, Ivan Delehan, Ihor Dykyy, Kre imir Krapinec, Luca Mattioli, Andrey Sagaydak, Nikolay Samchuk, Krzysztof Schmidt, Maryna Shkvyrya, Vadim E. Sidorovich, Bernadetta Zawadzka, Sergey Zhyla
Global Ecology and Biogeography18 (2009), 724–734
Julkaisuvuosi: 2009

Petojen vaikutus kasvaa ympäristön tuottavuuden vähentyessä: metsäkauriin Capreolus capreolus populaatiotiheyden vaihtelu Euroopassa

Työssä tutkittiin metsäkauriin (Capreolus capreolus) kannantiheyksien vaihtelua ja vaihteluun vaikuttavia tekijöitä Euroopassa. Aineisto käsittää 72 eri aluetta. Ravinnon määrää ilmaisevia muuttujia olivat kasvillisuuden tuotanto (fotosynteettisesti aktiivisen säteilyn määrä) ja metsäpeitteen määrä. Säätekijöistä mahdollisina selittävinä muuttujina olivat talven ankaruus ja kesän kuivuus. Predaation merkitystä analysoitiin ottamalla huomioon suden (Canis lupus) ja/tai ilveksen (Lynx lynx) esiintyminen tutkimusalueella. Muita mahdollisia selittäviä muuttujia käytetyssä analyysissa olivat metsästysverotus sekä kilpailijan (saksanhirvi, Cervus elaphus) elely tarkasteltavalla alueella.

Metsäkauristiheydet runsastuivat kasvipeitteen tuotannon myötä, mutta olivat matalampia kattavimman metsäpeiton alueilla. Tämä juontuu siitä, että avoimemmissa maastoissa metsäkauriin ulottuvilla olevan pohjakasvillisuuden määrä on suurempi kuin kattavan latvuskerroksen alla. Petojen vaikutus oli vähäinen tuottavissa ympäristöissä, mutta voimistui selvästi siirryttäessä vähätuottoisille ja talvioloiltaan ankarille alueille. Muilla mahdollisilla tekijöillä (metsästys, kesän kuivuus ja saksanhirvi) ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta metsäkauriskannan tiheyteen.

Toteutettu laajamittakaavainen analyysi osoitti eri tekijöiden vaikutuksen olevan sidoksissa toisiinsa. Biomaantieteellisessä skaalassa metsäkauriin populaatiotiheyttä muovasivat sekä ravinnonsaanti että pedot. Petojen vaikutus oli voimakkaimmillaan siellä, missä elelivät sekä susi että ilves. Tulokset tuovat esiin kaksi eurooppalaisten metsäkauriskantojen hoidossa huomioon otettavaa seikkaa. Ensiksi, metsäkauriskantojen voidaan odottaa runsastuvan ilmaston lämpiämisen seurauksena. Toiseksi, suurpetojen palauttamista koskevissa suunnitelmissa tulisi ottaa huomioon talven ankaruuden kytkeytyminen predaation vaikutukseen.

Ilpo Kojola, RKTL   ilpo.kojola@ktl.fi