Relationship between standard metabolic rate and parasite-induced cataract of juveniles in three Atlantic salmon stocksdoi-link: 10.1111/j.1095-8649.2008.01832.xSeppänen, E., Kuukka, H., Huuskonen, H. & Piironen, J. Journal of Fish Biology 72: 1659-1674 cataract; Diplostomum spp.; Salmo salar; SMR; standard metabolic rate Julkaisuvuosi: 2008 Metabolian ja loiskaihin suhde kolmen lohikannan poikasilla
Perusmetabolianopeuden ja loiskaihin yhteyttä tutkittiin kolmella lohikannalla (Saimaa, Neva ja Teno), jotka eroavat toisistaan maantieteelliseltä alkuperältään. Mittaukset tehtiin talvella, keväällä ennen uomaan siirtoa ja syksyllä uomajakson jälkeen. Kalat altistuivat Diplostomum spp. infektiolle erityisesti maapohjaisessa uomassa kesän aikana. Laitoskasvatuksessa ilmenee useita kalojen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia, joista yksi on kalan silmän linssin samentava loiskaihi. Loiskaihin aiheuttaa makeassa ja murtovedessä elävä Diplostomum spp. imumatoloinen. Tätä loista esiintyy yleisesti makeanveden kalanviljelylaitoksilla Suomessa, ja se infektoi kaloja erityisesti maapohjaisissa altaissa kesäkuukausina. Kaihi heikentää kalan näkökykyä tai jopa sokeuttaa kalan. Kaihin on todettu aiheuttavan mittavia taloudellisia tappioita ruokakalatuotannossa kalojen heikentyneen kasvun sekä lisääntyneen kuolleisuuden takia. Kaihin merkitystä istukaspoikasen luonnossa menestymiselle ei juuri ole tutkittu. Metabolianopeus on vaihteleva ja riippuvainen monista tekijöistä, kuten perimästä, lämpötilasta, koosta, ravitsemustilasta ja aktiivisuudesta. Perusmetabolianopeudella tarkoitetaan kriittisiä fysiologisia toimintoja ylläpitävää metaboliatasoa ilman lihastyötä, ravinnon käyttöä ja prosessointia. Ympäristö saattaa vaikuttaa perusmetabolianopeuteen: monissa tutkimuksissa on havaittu, että pohjoisilla leveysasteilla elävien kantojen perusmetabolianopeus on korkeampi kuin eteläisemmillä leveysasteilla. Tulostemme mukaan tutkittujen lohikantojen välillä oli eroa sekä kaihin esiintyvyydessä (Kuva 1a) että voimakkuudessa (Kuva 1b). Kaihisia kaloja oli eniten Saimaan kannassa, ja myös kaihin intensiteetti oli Saimaan lohilla korkeampi kuin Nevan ja Tenon lohilla. Nämä tulokset tukevat teoriaa siitä, että loinen infektoi tehokkaimmin paikallista kantaa. Kannat erosivat toisistaan myös perusmetabolialtaan: Tenon lohien perusmetabolia-arvot talvella olivat korkeammat kuin Nevan lohien (Kuva 1c). Sen lisäksi sekä kaihi-intensiteetin ja perusmetabolianopeuden (Kuva 2) että Diplostomum spp. loismäärän ja perusmetabolianopeuden suhde oli positiivinen syksyn mittauksissa uomakasvatuksen jälkeen. Tämä viittaa siihen, että loisinfektio saattaa vaikuttaa kalan perusmetaboliaan.
Kuva 1. Kantojen väliset erot a) kaihin esiintyvyydessä, b) kaihi-intensiteetissä (± S.D.) ja c) perusmetabolianopeudessa (SMR ± S.D.). Saimaan (□), Nevan (■) ja Tenon (■) kanta. Kaihin ja metabolian talvimittaus tehtiin tammi-helmikuussa, metabolian kevätmittaus tehtiin toukokuussa ennen ulkouomiin siirtoa ja kaihin ja metabolian syksymittaus tehtiin loka-marraskuussa uomakasvatuksen jälkeen. Erojen tilastollinen merkitsevyys: P ** < 0.01, P *** < 0.001.
Kuva 2. Kaihi-intensiteetin ja perusmetabolianopeuden välinen suhde syksymittauksessa kolmella lohikannalla. Kaikkien kantojen yhdistetty korrelaatio oli merkitsevä, P ** < 0.01. Saimaan (□) ja Nevan (■) kannoilla korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä, P * < 0.05, mutta Tenon (■) kannalla suhde ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Eila Seppänen, RKTL Hanna Kuukka, Helsingin yliopisto/RKTL Hannu Huuskonen, Joensuun yliopisto Jorma Piironen, RKTL |
Tilaa julkaisu