Responses of fluvial fish assemblages to agriculture within the boreal zone

doi-link: 10.1111/j.1365-2400.2009.00711.x
Sutela, T. and Vehanen, T.
Fisheries Management and Ecology 17: 141-145
Julkaisuvuosi: 2010

Maatalouden hajakuormituksen vaikutus virtavesien kalayhteisöihin

Maatalouden vesistökuormituksen vaikutuksia jokien kalayhteisöihin tutkittiin EU:n vesipuitedirektiiviin perustuvan jokityypittelyn mukaisilla keskisuurilla turvemaiden joilla. Valittu aineisto käsitti 108 sähkökalastuskoealaa 27 joelta. Maatalouden hajakuormituksen voimakkuuden arvioimiseksi kerättiin tieto peltojen pinta-alan prosentuaalisesta osuudesta sähkökoekalastusalojen yläpuolisella valuma-alueella, josta käytetään tässä nimitystä peltoprosentti. Sähkökoekalastusten antamien kalatiheyksien pohjalta laskettiin joen ekologista tilaa kuvaava kalaindeksi (FIFI), joka koostui viidestä kalayhteisömuuttujasta: ympäristömuutoksille herkkien lajien osuus kokonaislajimäärästä, ympäristömuutoksia kestävien lajien osuus kokonaislajimäärästä, särkikalojen tiheys, lohen ja taimenen kesänvanhojen (0+) yksilöiden tiheys ja lajilukumäärä.

Peltoprosentti korreloi voimakkaasti veden laadun kanssa. Vedenlaatumuuttujista voimakkain korrelaatio peltoprosentin kanssa oli kokonaisfosforilla ja kiintoaineella (Spearmanin korrelaatiokertoimet 0,86 ja 0,77; P<0,01). Kalalajikohtaisessa korrelaatiotarkastelussa peltoprosenttina mitattu maatalouden hajakuormitus näytti vähentävän kivisimpun, kirjoeväsimpun, mudun, taimenen ja harjuksen tiheyksiä. Sen sijaan ahvenen, kiisken, kivennuoliaisen, särjen ja hauen tiheydet kasvoivat peltoprosentin kasvun myötä. Muilla aineistossa esiintyneillä kalalajeilla ei todettu tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita peltoprosentin kanssa.

Myös kalaindeksi (FIFI) korreloi tilastollisesti merkitsevästi peltoprosentin kanssa (Spearman korrelaationkerroin 0,69; P< 0,01). Kalaindeksin viidestä mittarista herkkien kalalajien osuudesta johdettu mittari korreloi voimakkaimmin peltoprosentin kanssa. Kalaindeksin arvoista vesipuitedirektiivin mukaisilla menetelmillä johdetut ekologisen laatutekijän (ELS) arvot osoittivat vertailukoskissa erinomaista tai hyvää tilaa. Vaikutuskoskien (peltoprosentti 0,3 – 31 %) ekologinen tila vaihteli vastaavasti erinomaisesta välttävään. Tulokset viittaavat maatalouden vahvaan vaikutukseen veden laatuun, kalayhteisöihin ja joen ekologiseen tilaan.

FT Tapio Sutela, RKTL, Oulu. tapio.sutela@rktl.fi
FT Teppo Vehanen, RKTL, Oulu.