Rural-urban relations in livelihoods, governance and use of natural resources – considerations of fisheries in the Finnish Archipelago Sea Region

Lue lisää –>Salmi, P.
Andersson, K., Eklund, E., Lehtola, M. & Salmi, P. (eds): Beyond the rural-urban divide: cross-continental perspectives on the differentiated countryside and its regulation. Emerald, Research in Rural Sociology and Development 14, 171–189.
Julkaisuvuosi: 2009

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus kalastuksen hallinnassa

Kalastusta harjoitetaan tyypillisesti maaseutuympäristössä, mutta ohjataan yhä useammin alueen ulkopuolelta. Kalastajat ja erityisesti kalan kuluttajat asuvat yleensä taajamissa ja kaupungeissa. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus on noussut entistä monitahoisemmaksi aiheeksi kalastuksen ja sen hallinnan kannalta. Tässä kirjoituksessa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta käsitellään kalastuselinkeinon monitoimisuuden, elämäntavan, kalavedenomistuksen ja kalastusoikeuksien valossa. Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla tehtyjen henkilökohtaisten haastattelujen pohjalta tehtyjä havaintoja analysoidaan hallintateorian näkökulmasta.

Tutkitut tapaukset osoittavat, että kalavesillä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukset ovat muuttuvia ja varsin monitahoisia. Vaikka saaristokalastuksen taloudellinen merkitys on vähentynyt, sillä on vahva vaikutus paikalliseen kultuuriin ja elämäntapaan. Tulonlähteiden muutoksista huolimatta kalastus on yhä osa perinteistä monitoimisuutta monessa perheessä. Julkisten palvelujen lisääntymisen myötä palkkatyöstä on tullut keskeinen tulonlähde, mutta toimeentuloa tuovat myös saaristossa vierailevalle suurelle vapaa-ajanviettäjien joukolle suunnatut palvelut. Alueen käytön ja tulonlähteiden muutoksista huolimatta ammattimaiset kalastajat kokevat talonpoikaisen elämäntavan arvot, kuten vapauden ja itsenäisyyden, tärkeiksi. Samalla he epäilevät erityisesti valtion, viranomaisten ja EU:n halua tukea heidän elinkeinoaan.

Kasvanut vapaa-ajanasuminen on muuttanut saariston maanomistusta ja näin entistä useammat kaupunkilaiset ovat myös kalavedenomistajia. Paikkakunnalla vakituisesti asuvat ovat useimmissa osakaskunnissa edelleen keskeisessä asemassa. Vesien omistajuutta ja siihen liittyvää paikallista päätöksentekoa ryhdyttiin puolustamaan kun läänikohtainen viehekalastusmaksujärjestelmä säädettiin alkavaksi vuonna 1997. Vastarinta kytkeytyi laajempaan kiistaan siitä mikä on paikallisten asukkaiden, tässä erityisesti paikallisten kalavedenomistajien ja ammattikalastajien, mahdollisuus vaikuttaa alueen luonnonvarojen käyttöön.

Maaseutuelinkeinojen ja vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien kehittäminen sekä monimutkaisten kiistojen lieventäminen edellyttävät niin maaseutu- kuin kaupunkitaustaistenkin kalastajien ja päätöksentekijöiden välistä vuoropuhelua ja yhteishallintaa. Erityisesti epävirallinen kanssakäyminen onkin jo lisääntynyt. Myös kalavesien omistusrakenteen muutos on aktivoinut saariston asukkaiden ja kaupunkilaisten välistä vuorovaikutusta kalastuksen paikallishallinnassa.

Pekka Salmi, RKTL  pekka.salmi@rktl.fi