Ajankohtaista asiaa istutuksista Istutettujen lohien kuolleisuus kasvanut
Istutuksista peräisin olevien lohien määrä on viime vuosina voimakkaasti vähentynyt Itämeressä. Tähän on todennäköisimmin syynä niiden kasvanut kuolleisuus merivaelluksen aikana, sillä lohi-istutukset eivät ole vähentyneet (Vesiviljelytilastot/kala- ja rapuistutukset). Istutuslohien vähäisyys näkyy selvästi saaliin viimeaikaisessa kantakoostumuksessa.
Kolmen lohikantaryhmän suhteellisen osuuden vaihtelu suomalaisten kalastajien lohisaaliissa Ahvenanmaan alueella 2000–2005 (RKTL/Marja-Liisa Koljonen)
Lohisaaliit pienentyneet
Istutustulosten heikentyessä lohisaaliit ovat pienentyneet. Kun suomalaisten kalastajien lohisaalis vuosina 1990–1991 oli yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa, oli se 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa enää runsaat 0,5 miljoonaa kiloa. Lohenkalastus on vähentynyt mm. kiristyneen säätelyn vuoksi, mutta se ei yksin riitä selittämään näin suurta saaliin muutosta. Viime vuosina kansallinen saaliskiintiö on jäänyt täyttymättä niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahden ja Itämeren pääaltaan alueellakin. Suomenlahdella kiintiöstä on pystytty kalastamaan alle puolet.
Samanaikaisesti luonnonlohikannat ovat vahvistuneet, ja luonnonpoikastuotanto on nykyisin koko Itämeren lohenkalastusmahdollisuuksia olennaisesti säätelevä tekijä. Luonnonlohen kasvanut määrä saaliissa ei kuitenkaan ole kokonaan kompensoinut istutuskalojen vajetta.
Kuva Suomalaisten kalastajien lohisaaliin kehitys 1987–2005
Lohi-istutusten taloudellinen kannattavuus heikentynyt
Saaliiden pienentyessä lohi-istutusten taloudellinen kannattavuus on heikentynyt. Kun esimerkiksi Suomenlahden lohi-istutuksiin käytettiin 1990-luvun alussa yhtä saaliskiloa (tilastoitu kokonaissaalis) kohti 1-2 euroa, oli vastaava summa vuosien 1991 - 2001 istutuksissa istukkaiden tuotantomenetelmästä riippuen 5,6 – 12,2 €/saaliskilo. Vertailtavina olivat 1- ja 2-vuotiaiden RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitoksilla viljeltyjen istukkaiden ja 1- ja 2-vuotiaiden sopimuskasvatettujen istukkaiden istutukset.
Jos Suomenlahden istutusten kustannuksia verrataan ammattikalastajien saaliistaan saamaan tuottajahintaan (3,4 €/kg), olivat vuosien 1999 - 2001 istutukset selvästi kannattamattomia kaikkien vertailtavien istukasryhmien kohdalla. Kun tuottajahinnan lisäksi huomioidaan virkistyskalastuksen nettohyöty, istutukset kääntyvät osin kannattaviksi. Parhaan tuloksen antoivat 2-vuotiaat sopimuskasvatetut istukkaat. Tulokseen on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Laskennassa käytetty Simojoen lohen virkistyskalastuksen hyöty (21 €/saaliskilo) yliarvioi hyötyä Suomenlahdella, jossa kotitarvekalastuksella on suuri sija. Jotta edullisimman 2-vuotiasryhmän istuttaminen tulee juuri kannattavaksi, virkistyskalastuksen nettohyödyn Suomenlahdella tulisi olla vähintään 9 €/saaliskilo.
Lisää aiheesta: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti372.pdf
Myös meritaimenistutusten tulokset heikkoja
Meritaimenistutusten tuloksellisuus on 1990-luvun alun jälkeen selvästi heikentynyt. Suuntaus on ollut sama kaikilla merialueilla, mutta suurin pudotus on tapahtunut Suomenlahdella. Päinvastoin kuin lohella, meritaimenella myös luonnonvarainen poikastuotanto on edelleen vähentynyt useimmissa rannikkojoissa.
Saalis- ja istutustilastojen perusteella arvioiden yhden saaliskilon tuottamiseen tarvittiin 1990-luvun alussa 2-4 euron meritaimenistutukset, mutta vuonna 2002 merialueesta riippuen jo 4-20 euron istutukset. Paras tilanne vuonna 2002 oli Saaristomeren ja Itämeren pääaltaan alueella (4 €/saaliskilo), huonoin Suomenlahdella (20 €/saaliskilo).
Meritaimenella luonnontuotannon heikkous ja istutusten tuloksettomuus johtuu todennäköisesti ennen muuta liian voimakkaasta (pääosin ei-ammattimaisesta) merikalastuksesta, vaikka 1990-luvun puolivälin jälkeen tilannetta lienee pahentanut istutuspoikasten aikaisempaa heikompi eloonjääminen. Meritaimenet on 1990-luvulla pyydetty merestä yhä tehokkaammin ja yhä nuorempina. Yli puolet meritaimenista kalastetaan jo ensimmäisenä merivuotenaan. Nuorten kalojen pyynti on lisääntynyt sekä Pohjan- että Suomenlahdella.
Yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi
Lohen istutustulosten heikkeneminen eri puolilla Itämerta samanaikaisesti viittaa siihen, että ilmiön aiheuttaja voi olla yhteinen, kaikkia istutuksia koskeva viljelyssä, ympäristössä tai kalastuksessa tapahtunut muutos. Eri maissa ongelman syiden selvittämiseksi tehtävä tutkimustyö pyritään tekemään koordinoidusti. Verkostoitumisen ja yhteisten tutkimushankkeiden avulla saadaan käyttöön paras mahdollinen asiantuntemus. Usean maan mukanaolo mahdollistaa myös tutkimuksen resurssien lisäämisen, koska käyttöön saadaan myös kansainvälinen tutkimusrahoitus (EY, Pohjoismainen ministerineuvosto).
 Tulostettava versio
|
