Menestyvä istukas

Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen

Suuri osa maailman ja Suomen lohikalakannoista on vaarantunut ylikalastuksen ja elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Monet lohikalakannat ja niiden kalastus ovat nykyisin täysin riippuvaisia viljelystä ja istutuksista. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että laitoksissa kasvaneiden kalanpoikasten selviytyminen istutusten jälkeen on heikkoa. Tässä RKTL:n istutustutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa tuotetaan tietoa, jonka avulla parannetaan istukkaiden kykyä selviytyä ja tuottaa elinkykyisiä jälkeläisiä luonnossa.

Hankkeen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on ekologisesti ja ekonomisesti nykyistä tehokkaampi istutustoiminta. Tähän pyritään selvittämällä a) millaisin ominaisuuksin varustetut istukkaat parhaiten menestyvät luonnossa istutuksen jälkeen, b) millaisin kasvatusmenetelmin nykyistä paremmin menestyviä istukkaita voidaan tuottaa ja c) millaisin istutusmenetelmin niiden istutuksen jälkeistä selviämistä voidaan parantaa.

Hyödyt ja asiakkaat

Tutkimuksessa tuotettavan tiedon avulla parannetaan istukkaiden laatua eli kykyä kasvaa, selviytyä ja tuottaa elinkykyisiä jälkeläisiä luonnossa. Kalakantojen tuottavuuden, kalastusmahdollisuuksien ja istutuspoikastuotannon kannattavuuden paranemisesta hyötyvät niin kalastajat, kalojen istuttajat kuin kalankasvattajatkin.

Tulokset

Virikekasvatuksen havaittiin parantavan taimenten maksimiuintikykyä, evien kuntoa, petojen välttämistä, kykyä hyödyntää elävää hyönteisravintoa, loisten vastustuskykyä ja 2-v lohen vaelluspoikasten selviytymistä jokivaelluksella. Virikekasvatus vähensi useiden kasvatuksessa olleiden lohi- ja taimenkantojen kasvatusajan kuolleisuutta. Luonnosta pyydystettyjen emolohien kasvatetuilla laitospoikasilla havaittiin alempi valkopilkkutaudin loisimisaste (2 k) sekä nopeampi kyky hyödyntää elävää hyönteisravintoa kuin pitkään laitosviljelyssä olleiden emokalojen poikasilla. Virikemenetelmällä kasvatettujen 2-v lohen vaelluspoikasten selviytyminen oli kaksi kertaa parempaa kuin normaalimenetelmällä kasvatettujen poikasten 290 km:n pituisella vaelluksella Torniojoella. Pehmeästi istutetut 2-v lohen vaelluspoikaset olivat stressittömämpiä ja lähtivät normaalisti istutettuja poikasia noepammin vaellukselle. Nopea alkuvaellus lisäsi lohismolttien todennäköisyyttä selviytyä istutuksen jälkeisistä ensimmäisistä päivistä jokivaelluksen aikana.

Vastaava tutkija

Pekka Hyvärinen

Muut tutkijat

Jorma Piironen, Pekka Korhonen, Matti Salminen

Yhteistyötahot / rahoittajat

Helsingin yliopisto, Oulun Yliopisto, Itä-Suomen Yliopisto, EVIRA, EAKR, EKTR, Kainuun ELY-keskus, Kainuun Etu Oy, Fortum Power & Heat, Oulunseudun vetouistelijat ry, Paltamon I kalastuskunta, Oulujärven kalastusalue.

Hankkeen kesto

2008–2012

Tulostettava versio