|
|
Haitalliset aineet ja ekotoksikologia Ympäristömyrkyt, kuten rasvaliukoiset organohalogeeniyhdisteet PCBt ja dioksiinit, kertyvät kaloihin ja riistaeläimiin ja heikentävät niiden arvoa ravintona. Myös muut haitalliset aineet, mukaan lukien öljy ja öljyperäiset yhdisteet saattavat häiritä eliöiden, niin kalojen, vesilintujen kuin merinisäkkäidenkin, elintoimintoja ja lisääntymistä.
Viimeisten 20 vuoden aikana dioksiinipitoisuudet silakassa eivät ole juuri muuttuneet. Rannikolla on havaittu paikoin suuria organotinapitoisuuksia, erityisesti kuhassa ja ahvenessa. Uusia, huolta aiheuttavia yhdisteitä ovat esimerkiksi bromatut palonestoaineet ja perfluoratut yhdisteet.
Kasvavat öljykuljetukset lisäävät suuren öljyonnettomuuden riskiä erityisesti Suomenlahdella. Laajalla öljyonnettomuudella olisi todennäköisesti huomattavia ja vaikeasti ennakoitavia vaikutuksia onnettomuusalueen kalastolle, kalastukselle ja muulle eliöstölle. Mahdollisen onnettomuuden lyhyt- ja pitkäaikaisten vaikutusten arviointiin ei ole esimerkiksi kalaston osalta varauduttu.
Itämeren ympäristömyrkyt aiheuttavat edelleen merkittävän uhan hylkeille, vaikka selkeää yhteyttä myrkkypitoisuuksiin ja havaittuihin häiriöihin sekä patologisiin muutoksiin hylkeissä ei ole voitu osoittaa. Myös lohen lisääntymistä häiritsevällä M74-ilmiöllä on havaittu tilastollinen yhteys orgaanisiin klooriyhdisteisiin. Ympäristömyrkyt ovat vaikuttaneet myös merilintukantoihin.
Kalojen, hylkeiden ja merilintujen haitalliset aineet ja ekotoksikologia -tutkimusteemassa
-
Tuotetaan tietoa eliöstölle ja ihmisille haitallisiksi arvioitujen aineiden kertymisestä ja vaikutuksista Itämeren kaloihin, hylkeisiin ja merilintuihin.
-
Kehitetään uusia kaloista mitattavia kemikaalistressin indikaattoreita.
-
Laaditaan katsaus öljyn ja öljyonnettomuuksien tunnetuista vaikutuksista kaloihin, merinisäkkäisiin ja -lintuihin sekä luonnostellaan toimintamalleja mahdollisen öljyonnettomuuden lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutusten arviointiin.
Tutkimuksen hyödyt:
-
Kalojen haitallisten aineiden pitoisuuksia koskevien tietojen perusteella pystytään tuottamaan arvioita niiden riskeistä kuluttajille yhdessä elintarvikeviranomaisten kanssa.
-
Tieto ympäristömyrkkyjen kertymisestä kaloihin mahdollistaa kalastuksen ohjaamisen niin, että kuluttajille Itämeren kalan syönnistä aiheutuvat riskit vähenevät.
-
Uusien kaloista mitattavien kemikaalistressin indikaattoreiden avulla stressitekijät ja niiden yhteisvaikutukset kaloihin voitaisiin havaita jo ennen kalakannoissa tapahtuvia muutoksia.
-
Tiedot polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteiden) metaboliasta Itämeren oloissa ja niiden vaikutuksista kalojen lisääntymismenestykseen, erityisesti varhaisiin kehitysvaiheisiin helpottaisivat mahdollisten öljyonnettomuuksien vaikutusten ennakointia ja arviointia.
-
Hylkeiden ja merilintujen ympäristömyrkkypitoisuuksien ja niiden vaikutusten seurannan tuottama tieto on apuna kantojen kestävän hyödyntämisen arvioinnissa.
-
Tutkimustulosten tärkeimmät käyttäjät ovat ympäristö- ja elintarvikeviranomaiset sekä kalataloushallinto (myös EU).
Tutkimushankkeet:
- Haitalliset aineet ja kalojen elinympäristömuutokset
- Kemikaalistressin indikaattorit, Beast
- Itämeren lohen M74-oireyhtymä
 Tulostettava versio
|
|
