Merimetson ravinto Saaristo- ja Selkämerellä vuonna 2010 - 2012

Merimetson ravinnosta löytyi 29 eri kalalajia. Saaristomeren kolonioissa massaosuudeltaan merkittävimmät kalalajit olivat ahven, särki, kivinilkka, silakka, härkäsimppu, kiiski, kuha ja lahna. Kappalemääräisesti tärkeimmät saalislajit olivat ahven, kivinilkka, kolmipiikki, kiiski, silakka ja särki. Selkämerellä massaosuudeltaan merkittävimmät saalislajit olivat silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka ja kappalemääräisesti tärkeimmät kalalajit olivat kiiski, kivinilkka, silakka, kolmipiikki ja ahven.

Merimetson Selkä- ja Saaristomerellä käyttämän ravinnon kokonaismassan prosenttiosuudet. Kohtaan muut kuuluvat lajit Saaristomerellä ovat hauki, made, pasuri, säyne, suutari, sorva, turpa, salakka, kolmipiikki, kuore, kirjolohi, siika, mustatokko, pikkutuulenkala, kilohaili, kampela, teisti, vaskikala, hieta/liejutokko, lahna/pasuri ja tunnistamaton ahvenkala. Selkämerellä muut lajit ovat hauki, säyne, kolmipiikki, kuore, kirjolohi, siika, mustatokko, pikkutuulenkala, kilohaili, lohi, teisti, kivisimppu ja hieta/liejutokko. N= oksennuspallot + tuoreoksennusten näytteet + ammuttujen lintujen vatsat.

Merimetson Saaristo- ja Selkämerellä käyttämän ravinnon kappalemääräiset prosenttiosuudet. Kohtaan muut kuuluvat lajit Saaristomerellä ovat hauki, made, lahna, pasuri, säyne, suutari, sorva, turpa, salakka, kirjolohi, siika, mustatokko, kilohaili, kampela, teisti, vaskikala, hieta/liejutokko, lahna/pasuri, tunnistamaton ahven- ja särkikala. Selkämerellä muut lajit ovat hauki, lahna, säyne, kirjolohi, siika, mustatokko, kilohaili, teisti, härkäsimppu, kivisimppu, lohi, hieta/liejutokko ja tunnistamaton särkikala. N= oksennuspallot + tuoreoksennusten näytteet + ammuttujen lintujen vatsat.

Merimetson ravinnon saalislajisuhteissa havaittavissa ajallista ja paikallista vaihtelua

Saaristomerellä rannikon eri osissa sijainneiden kahden kolonian ravinnonkäyttö erot eräiden kalalajien kokonaismassan suhteissa olivat seuraavat: sisäsaaristossa ahventa 24 %, särkeä 18 % ja kuhaa 10 % ja ulkosaaristossa ahventa oli 35 %, särkeä 8 % ja kuhaa 1 %. Merimetso käyttää ravinnokseen ruokailualueellaan runsaana esiintyviä sopivan kokoisia kalalajeja. Se syö pääsääntöisesti 6 – 25 cm pitkiä kaloja. Merimetson syömien ahventen pituuden keskiarvo on 15 cm (moodi 12 cm;minimi-maksimi 5 – 29 cm), särjen pituuden keskiarvo on 15 cm (moodi 13 cm;minimi-maksimi 5 – 32 cm) ja kuhan pituuden keskiarvo 23 cm (moodi 28 cm;minimi-maksimi 7 – 40 cm).

Merimetson ravinnon ajallinen vaihtelu Saaristomerellä kokonaismassan mukaan vuosina 2010–2012. Kohtaan muut kuuluvat lajit ovat hauki, made, lahna, pasuri, säyne, salakka, suutari, kolmipiikki, kuore, siika, kampela, mustatokko, kilohaili, pikkutuulenkala, hieta/liejutokko ja tunnistamaton ahvenkala. N= oksennuspallot.

Merimetson ravinnon ajallinen vaihtelu Selkämerellä kokonaismassan mukaan vuonna 2011–2012. Kohtaan muut kuuluvat lajit ovat hauki, lahna, pasuri, säyne, kuha, härkäsimppu, kolmipiikki, mustatokko, kilohaili, lohi ja pikkutuulenkala. N= oksennuspallot.

Ravinnon kokonaismassan osuudet eri rannikkovyöhykkeissä sijaitsevissa merimetsokolonioissa Saaristomerellä. Kohtaan muut kuuluvat lajit ovat hauki, made, pasuri, säyne, suutari, sorva, turpa, salakka, kolmipiikki, kuore, kirjolohi, siika, mustatokko, pikkutuulenkala, kilohaili, kampela, teisti, vaskikala, hieta/liejutokko, lahna/pasuri ja tunnistamaton ahvenkala. N= oksennuspallot + tuoreoksennusten näytteet + ammuttujen lintujen vatsat.

Tulostettava versio