Rysistä pyydettyjen hylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella

Harmaahylje eli halli aiheuttaa merkittävää vahinkoa ammattikalastukselle. Hallien on arvioitu siirtyneen ulkomereltä sisäsaaristoon ja niiden on epäilty karkottavan kaloja sisälahtiin.

Toistuvasti samasta ponttonirysästä vapautettu Suomenlahdella merkitty halli. Kuva: Esa Lehtonen

Yleisesti käytetään häirikköhylje-termiä, jolla tarkoitetaan pyydyksistä syömään erikoistuneita yksilöitä. Tutkimustieto siitä, ovatko kyseessä aina samat yksilöt vai tuleeko halleja satunnaisesti eri alueilta ruokailemaan pyydyksiin, on kuitenkin hyvin vähäistä. Tutkitun tiedon puute vaikeuttaa hallikannan vaikutusten arviointia. Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma suosittaa tutkittavaksi hylkeiden vuodenaikaisliikkumista ja levittäytymistä satelliittipaikannusmenetelmin.

Tavoitteet

Hankkeessa selvitetään kalanpyydyksistä pyydettyjen harmaahylkeiden käyttäytymistä ja liikkumista suhteessa pyydyksiin ja saaliskalojen esiintymiseen. Menetelmänä käytetään hylkeen niskaan liimattavaa GPS/GSM lähetintä joka mahdollistaa monipuolisen käyttäytymisen seurannan. Lähettimen asentamisen ajaksi halli siirretään rantaan hanketta varten kehitetyn ns. siirtosukkulan avulla. Lähettimien asentamisessa on mukana eläinlääkäri, joka nukuttaa hylkeen toimenpiteiden ajaksi ja valvoo eläimen hyvinvointia. Hankkeella on eläinkoelautakunnan myöntämä koe-eläinlupa. Hylkeet vapautetaan merkinnän jälkeen vahingoittumattomina ja hylkeiden liikkeistä saadaan tietoja noin 9 kuukauden ajan lähettimen kiinnittämisestä. Hankkeen tulosten perusteella voidaan esittää erilaisia vaihtoehtoja hylje/kalastuskonfliktien vähentämiseksi.

Tulosten hyödyntäminen

Hankkeen tulosten perusteella voidaan esittää erilaisia vaihtoehtoja hylje/kalastuskonfliktien vähentämiseksi.

Tutkimuksen tuloksia

Hylkeiden merkintätutkimus on käynnistetty vuonna 2008 ja syksyn 2009 aikana GPS/GSM lähetin asennettiin yhdeksään aikuiseen harmaahylkeeseen Selkämeren alueella. Vuonna 2010 lähetin kiinnitettiin yhteistyössä ammattikalastajien kanssa kolmen hallin turkkiin Suomenlahdella.

Hallien liikkeistä on jo saatu mielenkiintoisia havaintoja. Neljä hallia on vapautettu samoista rysistä toistuvasti uudelleen seurantalaitteen kiinnittämisen jälkeen. Vuonna 2010 merkityt hallit suosivat hylkeidensuojelualueita ja tekivät sieltä toistuvia vierailuja Itäiselle Suomenlahdelle alueille, joissa on runsaasti verkko- ja rysäkalastusta. Hallien merkintää jatkettiin vuonna 2011 Suomenlahdella ja pyrkimyksenä on saada tietoa hallien liikkeistä myös aktiivisimman kalastuskauden aikana. Kuudesta merkitystä hallista pääosa pysytteli kesä- ja syyskauden itäisellä Suomenlahdella. Uutena ilmiönä oli useimpien hallien hakeutuminen pian vapauttamisen jälkeen Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeen ulkoluodoille. Sieltä hallit vierailivat toistuvasti itäisen Suomenlahden saaristossa vastaavilla alueilla kuin vuonna 2010 merkityt yksilöt. Alustavien havaintojen mukaan etenkin Suomenlahdella merkityt hallit siirtyivät kylmimmäksi talvikaudeksi Viron rannikolle Saarenmaan ja Riianlahden alueille. Vuonna 2011 merkittyjen hallien seuranta jatkuu vuoden 2012 alkukesään saakka.

Vastaava tutkija

Lehtonen Esa

Muut henkilöt

Kunnasranta Mervi
Aalto Nina

Yhteistyötahot

Ammattikalastajajärjestöt, MMM, EVIRA ja Fiskeriverket (Ruotsi). Lisäksi hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä rannikon ammattikalastajien kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ESKO-kalatalousryhmä ja Sandmans stiftelse.

Hankkeen kesto

2008-2012

Tulostettava versio