Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Itämeri-tutkimusohjelma:
» Harmaahylje, merimetso ja kalastus 
» Särkikalojen kalastuksen tehostaminen 
» Kalojen lisääntymisalueiden kartoittaminen 
» Haitalliset aineet ja ekotoksikologia, M74 
» Itämeren tila, vaikutukset ja seurantamenetelmät 
  •Hyljeseuranta
  •Kalakantojen rakenne
  •Rannikon kuha- ja ahvenkannat 
  •Vieraslajien varhaisvaroitusjärjestelmä (VISEVARIS) 
  •Innovatiiviset lähestymistavat meriluonnon monimuotoisuuden tilan arvioinnissa ja seurannassa (MARMONI)

Ahvenkannan vaihteluihin Saaristomerellä on vaikuttanut lämpötila ja kuhan runsaus

Ahvenen väheneminen Saaristomerellä on herättänyt huolta kalastajissa. Kanta-arvio osoittaa havainnot oikeaksi. Ahvenen runsaus oli huipussaan 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen suunta on ollut laskeva. Ahvenen vuosiluokka 1988 oli poikkeuksellisen voimakas ja vaikutti saaliisiin useita vuosia.

Ahvensaaliista suurimman osan pyytävät vapaa-ajankalastajat. Heidän saaliinsa on arvioitu niiltä vuosilta, joilta tiedustelua ei ole tehty. Arvion pohjana on käytetty suhdelukua vapaa-ajankalastuksen saalis/ammattikalastuksen saalis tiedusteluvuosilta.



Vaikka kuhan ja ahvenen vuosiluokkavaihteluiden on havaittu seuraavan samaa rytmiä, Saaristomerellä ahvenkannan kehitys on poikennut kuhasta. Uusimmat tuloksemme osoittavat, että kesän lämpötilat selittävät hyvin ahvenkannan vaihteluja, mutta kuhan runsaus ilmeisesti vaikuttaakin rajoittavasti ahvenvuosiluokkien voimakkuuteen.

Ahvenvuosiluokan runsautta ennustavassa mallissa selittävinä tekijöinä ovat kutukannan biomassa, keskimääräinen veden lämpötila heinäkuussa ja kuhakannan yksilömäärä 1-vuotiaista alkaen.



Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 21.12.2010