Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Julkaisut RKTL Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Itämeri-tutkimusohjelma:
» Harmaahylje, merimetso ja kalastus 
» Särkikalojen kalastuksen tehostaminen 
» Kalojen lisääntymisalueiden kartoittaminen 
» Haitalliset aineet ja ekotoksikologia, M74 
» Itämeren tila, vaikutukset ja seurantamenetelmät 
  •Hyljeseuranta
  •Kalakantojen rakenne
  •Rannikon kuha- ja ahvenkannat 
  •Vieraslajien varhaisvaroitusjärjestelmä (VISEVARIS) 
  •Innovatiiviset lähestymistavat meriluonnon monimuotoisuuden tilan arvioinnissa ja seurannassa (MARMONI)
  •Merialuesuunnittelu ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikon kalakannoissa (MARISPLAN) 

Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen

VISEVARIS

Vieraslajeja pidetään uhkana maailman meriekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien yksilöitä saapuu Suomenkin rannikolle ihmistoiminnan seurauksena vuosittain. Suurin osa lajeista on harmittomia, mutta osalla vieraslajeista on ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti haitallisia vaikutuksia. Varhainen havainnointi on tällä hetkellä satunnaista ja uuden lajin saapuminen saatetaan havaita vasta jopa vuosien viiveellä. Vieraslajien torjunta, haittojen minimointi ja uhkien arviointi edellyttää varhaisvaroitusjärjestelmän ja seurannan kehittämistä. Kaikkia lajeja ei kuitenkaan voida, eikä edes tarvitse torjua; osaa voidaan ehkä hyödyntääkin. Eri vieraslajien aiheuttamia riskejä on kuitenkin syytä arvioida ja riskinarviointijärjestelmän kehittäminen on erittäin tarpeellista.

Mustatäplätokon, ent. mustakitatokko, (Neogobius melanostomus) kanta kasvaa voimakkaasti mm. Helsingin merialueella. Kuva: Lauri Urho, RKTL

Ihmistoiminnan seurauksena merialueellemme saapuu jatkuvasti vieraita lajeja ja saapumisvauhti on kiihtynyt viimeisen 30 vuoden aikana, etenkin laivaliikenteen kasvun ja uusien kanavien avauksen seurauksena.  Itämeressä on havaittu noin 120 vieraslajia, joista noin 80 on asettunut tänne pysyvästi.  Suomen merialueella vuosittain esiintyviä vieraslajeja on 23, mistä 5 lajia on luokiteltu kansallisessa vieraslajistrategiassa haitallisiksi. Yksittäisiä havaintoja vieraslajeista tehdään ajoittain, mutta varsinkin kohdennettu vieraslajitutkimus on edesauttanut uusien lajien löytymistä.

Hankkeen tavoitteet

  • Nykyseurantojen arviointi sen suhteen miten hyvin niissä havaitaan vieraslajeja. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten jo saapuneet vieraslajit on havaittu.
  • Ehdotus seurantojen kehittämisestä kattamaan sekä ajallisesti että paikallisesti jo saapuneet ja potentiaalisesti saapuvat vieraslajit
  • Kuvallisen vieraslajitunnistusoppaan laatiminen
  • Varhaisvaroitus- ja informaatiojärjestelmän (VVJ) kehittäminen
  • Riskinarvioinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa 

Hankkeen hyödyt

  • Hanke auttaa kehittämään ja monipuolistamaan nykyisiä seurantoja, jotta vieraslajit havaittaisiin paremmin. Kohdistettu seuranta on ehdoton edellytys varhaisvaroitus- ja informaatiojärjestelmän kehittämiselle. Hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä , jotta kehitettävä järjestelmä toimisi yhteydenpitoväylänä muihin Itämeren valtioihin.
  • Kuvallinen tunnistusopas vieraslajeista julkaistaan internetissä palvelemaan kaikkia vieraslajeista kiinnostuneita tai niiden parissa työskenteleviä.

Yhteistyötahot

VISEVARIS projektin toteuttavat yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Molemmat tahot osallistuvat oman erikoisosaamisensa puitteissa, RKTL vastaten kaloista ja SYKE muista vesieliöistä. Hankkeen keskeisiä lähteitä ovat kansainvälinen kirjallisuus ja kotimaisten sekä kansainvälisten asiantuntijoiden kuuleminen. Hanketta rahoittavat MMM, RKTL sekä SYKE. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Johanna Niemivuo-Lahti sekä Jaana Kaipainen MMM:stä, Markus Helavuori Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista, Prof. Erkki Leppäkoski Åbo Akademista, sekä Kirsti Tarnanen-Sariola Satamaliitosta.
Merirokko eli Balanus improvisus on eräs haitallisista vieraslajeista Suomen rannikolla. Kuva: Maiju Lehtiniemi, SYKE Merikeskus

Hankkeen kesto

2010 - 2011

 

Vastaava tutkija, Vieraskalalajit 

Lauri Urho
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
PL 2, 00791 Helsinki
Käyntiosoite: Viikinkaari 4, Helsinki
E-mail: etunimi.sukunimi@rktl.fi

 

Muut vieraslajit


Maiju Lehtiniemi
Suomen ympäristökeskus, Merikeskus (SYKE)
PL 140, 00251 Helsinki
Käyntiosoite: Erik Palménin aukio 1, Helsinki
E-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Muut tutkijat:

 

Riikka Puntila, Jussi Pennanen, Richard Hudd (RKTL) & Reetta Ljungberg (SYKE)


Tulostettava versio

Jaa Jaa
 
Ajankohtaista
 
 Kalakannat ja kalastus ilmastonmuutoksen armoilla 
 Kuha ja ahven hyötyvät lämpimistä kesistä, kun taas made ja siika kärsivät lämpimistä talvista ja rehevöitymisestä. Lämpeneminen hyödyttää myös vieraslajeja, jotka uhkaavat alkuperäistä kalastoa. Useiden lajien kalastuksessa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet muutokset näyttävät olevan seurausta ilmastonmuutoksesta.  
 
 

Lisätietoa
 
 Muualla verkossa: 
 » Ilmoita vieraslajihavainnosta! 
 » Itämeriportaali - vieraslajit 
 » NOBANIS 
 » Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi 
 » Vieraat lajit valtaavat rannikkovesiämme (Apaja 2/2011) 
 
 Julkaisut: 
 » Kalasto-, kalakantamuutokset ja vieraslajit ilmaston muuttuessa 
 » Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 5.10.2010