Kalojen lisääntymisalueiden kartoittaminen

Kalojen lisääntymisalueet rannikolla tunnetaan heikosti ja niistä on systemaattisesti kerätty tietoa vasta muutamien vuosien ajan. Kalojen lisääntymisalueiden sijaintia kuvaavat kartat ovat osoittautumassa tärkeäksi työkaluksi niin rannikkoalueiden käytön suunnittelussa ja suojelussa kuin kalakantojen kestävässä hoidossakin. Tietoa lisääntymisalueista tarvitaan muun muassa erilaisten rannikkoympäristöä muuttavien hankkeiden, kuten satamien, väylien ja tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiin.

Lisääntymisen onnistuminen vaikuttaa olennaisesti kalapopulaation kokoon ja määrää syntyvän vuosiluokan vahvuuden. Kalojen ympäristövaatimukset ovat suurimmat varhaisissa elinvaiheissa ja siksi lisääntymisalueiden laadulla ja laajuudella on olennainen merkitys kalakannan tuotolle. Useiden pohjoisella Itämerellä esiintyvien kalalajien kutualueet sijaitsevat matalilla alueilla jopa alle parin metrin syvyydessä ja useimmiten myös pienpoikaset hyödyntävät samoja matalia alueita. Rannikon kalojen lisääntymisalueista ja eri lajien lisääntymisaikaisista ympäristövaatimuksista on olemassa hyvin niukasti luotettavaa tietoa. Tämä johtuu pitkälti menetelmiin liittyvistä puutteista ja kartoitettavien rannikkoalueiden laajuudesta.

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset –tutkimusteemassa

• Tuotetaan laajoja rannikkoalueita kattavaa kenttäkartoituksiin, mallinnukseen ja kaukokartoitusmenetelmiin pohjautuvaa kalalajikohtaista karttatietoa rannikkoalueiden merkittävistä lisääntymisalueista.
• Tuotetaan tietoa kalojen lisääntymisaikaisista ympäristövaatimuksista.
• Kehitetään lisääntymisalueiden kartoitukseen uusia rannikon olosuhteisiin soveltuvia maasto- ja mallinnusmenetelmiä.
• Työ painottuu etelä- ja lounasrannikolle, eli alueille, missä rannikkovesien tila on eniten muuttunut ja käyttöpaineet samoin kuin öljyonnettomuuksien riski on suurin.
• Kalojen lisääntymisaluekartoituksilla tutkimuslaitos osallistuu ympäristöhallinnon koordinoimaan valtakunnalliseen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaan (VELMU).

Tutkimuksen hyödyt

• Tärkeimpien lajien merkittävien lisääntymisalueiden tunteminen edistää lisääntymisalueiden suojelua ihmistoiminnan aiheuttamilta muutoksilta ja mahdollistaa kalojen lisääntymisalueiden huomioimisen myös rannikkoalueiden käytön suunnittelussa ja kaavoittamisessa.
• Lisääntymisalueiden tunteminen antaa kalataloushallinnon toimijoille hyvät edellytykset tarvittaessa rajoittaa kalastusta alueellisesti tai ajallisesti kalojen lisääntymisen turvaamiseksi.
• Kalojen lisääntymisalueiden kartoittaminen ja ympäristövaatimusten selvittäminen tuottavat tärkeää perustietoa mm. ilmastomuutoksen, mahdollisten öljyonnettomuuksien sekä merituulivoimapuistojen vaikutusten arviointiin ja mallintamiseen. Samalla
• Samalla tuotetaan uusia menetelmiä ja osaamista velvoitetarkkailuihin, ympäristövaikutusten arviointiprosesseihin sekä mahdollisiin lisääntymisalueiden kunnostuksiin.
• Tutkimustulosten tärkeimmät käyttäjät ovatympäristöviranomaiset, HELCOM, kalataloushallinto ja vesialueiden omistajat.

Tutkimushankkeet

• VELMU, rannikon kalojen lisääntymisalueet
• TOPCONS, kalojen lisääntymisaluekartoitukset itäisen Suomenlahden suunnittelussa 
• Avointen rantojen poikasalueet
• Intersik – Siian poikastuotannon, siikakantojen ja kalastuksen tila (päättynyt)
• NANNUT – Kalojen lisääntymisaluekartoitusten hyödyntäminen (päättynyt)

Tulostettava versio