Avointen rantojen siian, muikun ja harjuksen poikasalueet ja viimeaikainen siian poikaskadon todentaminen

Tutkimme poikasalueita ja niiden ominaisuuksia sekä pyrimme kehittämään laajemmille rannikkoalueille karttapohjaisia malleja siian-, muikun- ja harjuksenpoikasten esiintymisestä. Yritämme selvittää onko merialueilla siian poikastuotannossa ongelmia ja jos on niin kuinka laajasti? Vertaamme siian poikastuotannon nykytilaa 1990-luvulla havaittuihin poikasmääriin. Projektissa kehitetään myös poikastuotannon tutkimiseen uusia tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja.

Tutkijat Richard Hudd, Jakob Kjellman, Alpo Huhmarniemi, Lari Veneranta, Heikki Auvinen ja Lauri Urho strategiapalaverissa Pohjanlahden hiekkarannalla paikalla, josta parinkymmenen metrin päässä löydettiin siianpoikasia. Kuva Lauri Urho.

Haasteet:

• Siikasaaliit Pohjanlahdella ovat heikentyneet runsaista istutuksista huolimatta. Onko luonnon siianpoikastuotannossa ongelmia?
• Missä siian, harjuksen ja muikun poikastuotanto meressä tapahtuu ja mikä on ympäristömuutosten merkitys näiden kalalajien lisääntymiselle?
• Millä tasolla poikastuotanto on eri merialueilla?

Tavoitteet:

• Kehitetään paikkatietopohjaisia karttamalleja avointen rantojen poikastuotantoalueista
• Verrataan siianpoikastuotantoalueiden nykytilannetta 1990–luvun alkuun
• Uusien menetelmien ja tulosten esittelytapojen avulla edesautetaan elinvoimaisten kalakantojen, kestävän kalastuksen ja luonnon monipuolisuuden säilymistä

Tulosten hyödyntäminen:

• Kalojen lisääntymisalueet ovat kalakannan perusta – siksi ne tulisi ottaa huomioon vesi- ja ranta-alueisiin kohdistuvassa toiminnassa

• Esimerkiksi maa-aineksen oton tai tuulivoimapuistojen sijoittumisen ohjaaminen alueille, jotka eivät ole merkittäviä poikasten kannalta
• Öljyvahinkotapauksissa suojatoimet voidaan kohdistaa poikasalueille, jos ne tunnetaan

• Kalakantojen elinvoimaisuutta voidaan edistää kunnostamalla poikasalueita
• Selvittämällä merikutuisen siian-, harjuksen ja muikun poikasalueiden edellytykset voidaan varautua Itämeren ja ilmaston muutoksiin
• Kootuilla aineistoilla saadaan kuva tämänhetkisestä tilasta ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi vesioikeudellisissa selvityksissä
• Hankkeessa kehitettyjä uusia menetelmiä voidaan soveltaa jatkossa uusissa tutkimuksissa ja selvityksissä

Merikutuisen siian vastakuoriutunut poikanen.

Ajankohtaista/ Tutkimuksessa tapahtuu:

· Nesslingin säätiön rahoittamassa projektissa vuosina 2007-2008 on havaittu Pohjanlahden eteläosissa siian luontaisen lisääntymisen olevan heikkoa ja alustavien tulosten perusteella siian lisääntyminen näyttää heikommalta kuin 1990-luvulla.

· Poikaspyyntejä jatkettiin kesällä 2009 yhteensä 15 alueella koko Pohjanlahdella

· Kehitetään uusia poikasten pyynti- ja seurantamenetelmiä, mm. pistenäytteenottoa haavilla sekä vedenalaisvideointia

· Valokuvauksen soveltuvuutta rantavyöhykkeen ominaisuuksien ja tilan arvioimiseen sekä luokitteluun tarkastellaan

· Selvitetään siikaistutusten vuotuiset kokonaismäärät ja istutuspaikat merialueella

· Interreg Botnia-Atlantica –ohjelma-alueella ja Ruotsin Norrbottenin lääninhallituksen kanssa on käynnistetty yhteistyöprojekteja (esim. www.intersik.se), jossa tavoitteena on mallintaa siian poikasalueet Pohjanlahdella.

Raportteja:

Kartmodell över potentiella yngelproduktionsområden för havslekande sik i Norrbotten; arbetsrapport för år 2009 (pdf). 

Inventering av förekomst av sikyngel på sandstränder i Trosa skärgård 2009 (pdf).

Vastaava tutkija:

Richard Hudd

Muita tutkijoita: Lari Veneranta, Lauri Urho, Heikki Auvinen ja Alpo Huhmarniemi

Hankkeen kesto: 2008-2011

Sivu päivitetty 25.02.2010 LU, LV & RH ja 17.08.2010 TA

Tulostettava versio