  |
|
|
|  |
 |
|
|
Ympäristöt muuttuvat
 |
| Uudenkaarlepyyn Storsand 1980-luvun alussa. Kuva: Lauri Urho | Ennen puhtaat kovapohjaiset rannat ovat monin paikoin alkaneet liettyä rehevöitymisen seurauksena. Kivien päällä kasvaa runsaasti rihmalevää ja kivenkolot ovat täyttyneet hajoavalla levä- tai kasvimassalla. Hiekkarannoilla kasvaa pohjasta rihmalevätuppaita, jotka elinkiertonsa loppuvaiheessa irtoavat ja ajautuvat rantaan. Erityisesti eteläisemmillä Suomen merialueilla ruoko on vallannut hiekkarantoja ja muuttaa siten rihmalevien ohella elinympäristöjen luonnetta.
 |
| Levääntyneitä ruokoja ja hiekkarantaa Saaristomerellä 2000-luvulla. Kuvat: Lauri Urho | Levät ja kasvillisuus eivät paranna avoimille ja puhtaille pohjille sopeutuneiden poikasten elinolosuhteita ja on mahdollista, että rehevöitymiskehityksen myötä esimerkiksi siian ja harjuksen poikasten selviämisedellytykset ovat heikentyneet.
 |
|
Rantaviivassa hajoavat levät eivät pelkästään vaikuta ihmisen, vaan myös kalanpoikasten viihtyvyyteen. Jos levät eivät estä, siianpoikasia esiintyy myös aivan rantaviivan tuntumassa muutaman sentin syvyisessä vedessä. Kuvat: Richard Hudd ja Lari Veneranta.
|
Rehevöityminen saattaa vaikuttaa myös syyskutuisen siian ja muikun mätimunien selviämiseen talven aikana. Mädin pitkän haudontajakson kuluessa munat voivat peittyä sedimentaation seurauksena lietteen alle, jolloin alkion selviytymisedellytykset pienenevät.
Rehevöitymisen lisäksi ilmastonmuutos on muuttanut kylmään veteen sopeutuneiden siian, muikun ja harjuksen elinympäristöjä. Leudot loppusyksyt ja lämmin merivesi ovat siirtäneet esimerkiksi siian kutuaikaa myöhempään ajankohtaan. Vastaavasti jäidenlähdön aikaistuminen aikaistaa myös poikasten kuoriutumisen ajankohtaa keväällä. Tutkimuksella kerätään lisää tietoa siitä, miten siian, harjuksen ja muikun käy ilmaston ja meren tilan muuttuessa.
 |
|
Merentutkimuslaitoksen keräämä lämpötila-aineisto (sininen=lokakuu, punainen=toukokuu, musta=Tammikuu) osoittaa meriveden keskimääräisen lämpötilan nousseen viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Saaristomerellä. |
Tulostettava versio
|
|
|
© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Julkaistu 5.10.2010