Rannikon kalojen lisääntymisalueet (VELMUn osahanke)

Hankkeessa kehitetään rannikon olosuhteisiin soveltuvia menetelmiä kalojen lisääntymisalueiden kartoittamiseksi ja tuotetaan karttatietoa lisääntymisalueista.

Matalat hiekkarannat ovat tyypillisiä kehitys- ja kasvualueita siianpoikasille. Kuvan hiekkasärkän molemmin puolin tavattiin siianpoikasia, mutta läheskään kaikilla hiekkarannoilla ei kuitenkaan ole siianpoikasia. Yritämme selvittää miksi. Kuva: Lauri Urho

Kalojen lisääntymisalueet ovat yleensä suppeita ja ratkaisevassa asemassa kalakannan koon kannalta. Ne ovat usein myös herkkiä erilaisten ympäristömuutosten vaikutuksille. Vesi- ja ranta-alueita muuttavassa toiminnassa ja sen suunnittelussa kalojen lisääntymisalueet tulisi ottaa huomioon, koska ne ovat kalakannan perusta.

Tässä hankkeessa, joka on osa VELMU-inventointiohjelmaa

• kartoitetaan kalojen lisääntymisalueita rannikolla ja kehitetään kustannustehokkaita kartoitusmenetelmiä
• verrataan ja kehitetään kartoituksessa käytettäviä pyyntimenetelmiä
• tuotetaan maastoinventoinnein ja kaukokartoitusmenetelmin tietoa ensisijaisesti taloudellisesti hyödynnettävien kalojen kutu- ja poikasalueista
• tuotetaan mallien avulla ja varmennettujen lisääntymisalueiden sekä ympäristötietojen perusteella karttoja kalojen lisääntymisen painopistealueista alueellisesti. Mallinnuksen avulla karttoja voidaan yleistää myös koko rannikkoalueelle.

Ajankohtaista

Särkikalojen runsastumisen hallintaan haetaan keinoja poikasalueisiin ja poikasten elinolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä selvittämällä. Kuva Lauri Urho.

• Kenttätöiden alueellinen painopiste siirtyy keväällä ja kesällä 2012 Suomenlahden länsiosiin ja Merenkurkkuun, missä kartoitetaan mm. kuhan, silakan, ahvenen lisääntymisalueita. Kampelan ja piikkikampelan poikasalueita selvitettiin Porvoon ja Nauvon välisellä saaristoalueella elo-syyskuussa 2011.
• Meri Kallasvuo väitteli 10.9.2010 aiheesta: Coastal environmental gradients - Key to reproduction habitat mapping of freshwater fish in the Baltic Sea. Väitöskirja on tehty osana Rannikon kalojen lisääntymisalueet - hanketta.
• Merikutuisen siian lisääntymiseen liittyviä tutkimuksia on jatkettu "Intersik" -hankkeessa (päättyy 2012), jossa tutkimusalue käsittää koko Pohjanlahden.

Kuoriutuivatko siianpoikaset liian aikaisin leutojen talvien jälkeen? Tutkimuksessa pyritään selvittämään kärsiikö merikutuisen siian lisääntyminen lämpimistä talvista. Entä miten käy siikasaaliiden? Kuva: Lauri Urho

Sivu päivitetty 3.4.2012 MK

Vastaava tutkija

Antti Lappalainen
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Viikinkaari 4, PL 2, 00791 Helsinki
Puhelin 0205 751 222
Faksi 0205 751 201
etunimi.sukunimi@rktl.fi

Muita tutkijoita: Varpu Mitikka, Meri Kallasvuo, Lauri Urho, Heikki Auvinen, Lari Veneranta (Nesslingin säätiön rahoituksella 2008-2010)

Hankkeen kesto: 2004-2014

Suojaiset, lämpimät, matalahkot alueet ovat hyviä kasvualueita varsinkin ahvenen, hauen, lahnan, mateen ja eräiden muiden sisävesilajien poikasille. Tutkimme mm. miksi tämä ranta tuottaa mateen- ja särjenpoikasia, mutta jokin toinen ranta lähistöllä ei? Kuva: Lauri Urho

Tulostettava versio