Vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen kalastuksen tehostamisedellytykset

Särkikalat, mm. lahna, särki ja pasuri, ovat runsastuneet erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla alueiden rehevöitymisen myötä. Runsaana esiintyvät särkikalat haittaavan arvokkaampien lajien verkko- ja rysäkalastusta ja runsailla särkikalakannoilla saattaa myös olla haitallisia vaikutuksia muiden kalalajien kantoihin ja rannikon ekosysteemin toimintaan. Särkikalojen hyödyntämistä olisi mahdollista tuntuvasti lisätä, mikäli saalille löydettäisiin järkevää käyttöä.

Kalastus on myös käytännössä ainoa aktiivinen keino poistaa merestä sinne jo joutuneita ravinteita. Suomen ammattikalastus poistaa Itämerestä vuosittain noin 500 tonnia fosforia. Pääosa tästä on silakka- ja kilohailisaaliiden mukana poistuvia, niihin lähinnä ulappa-alueilla kertyneitä ravinteita. Kesällä 2009 valmistuneessa valtioneuvoston selonteossa ’Itämeren haasteet ja Itämeri-politiikka’ suositellaan ryhdyttäväksi toimenpiteisiin, joilla ammattikalastuksen toteuttama rannikon vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen poistokalastusjärjestelmä saataisiin käynnistettyä. Toteutuessaan järjestelmä lisäisi ravinteiden poistumaa nimenomaan ongelma-alueilta eli rannikkovesistä.

Särkikalojen ja muiden vajaasti hyödynnettyjen rannikkolajien pyyntiä rajoittaa nykyisin ensisijaisesti se, että saalille ei ole riittävästi kysyntää ja taloudellisesti kannattavaa käyttöä. Lisäksi rannikon särkikalojen määristä ja tuotantopotentiaalista on olemassa vain hyvin karkeita arvioita.

Vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen kalastuksen tehostamisedellytykset
-tutkimusteemassa

• Kootaan ja tuotetaan tietoa vajaasti hyödynnettyjen lajien uusista käyttömahdollisuuksista ja käytön lisäämisen taloudellisista ja teknisistä edellytyksistä.
• Tuotetaan arvioita rannikon vajaasti hyödynnettyjen kalalajien runsaudesta, kantojen rakenteesta ja hyödyntämispotentiaalista.
• Arvioidaan kalastuksen kustannustehokkuutta ravinteiden poistomenetelmänä verrattuna muilla sektoreilla tehtäviin toimenpiteisiin.
• Tutkimus painottuu etelä- ja lounaisrannikolle, eli alueille, jossa särkikalojen runsastuminen on ollut voimakkainta.

Tutkimuksen hyödyt

• Tutkimus tuottaa eri näkökulmista arviot rannikkovesissä runsastuneiden särkikalojen ja muiden vajaasti hyödynnettyjen lajien ammattimaisen kalastuksen tehostamisen ja valtioneuvoston selonteossa mainitun ’poistokalastuksen’ edellytyksistä.
• Toteutuessaan pyynnin tehostuminen monipuolistaisi ammattimaisen rannikkokalastuksen toimintamahdollisuuksia ja samalla rannikkovesistä poistuisi kalastuksen mukana rehevöittäviä ravinteita.
• Tutkimustulosten tärkeimmät käyttäjät ovat kalataloushallinto, kalastajat ja kalastajien etujärjestöt.

Tutkimushankkeet

• Pilottihanke vajaahyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi
• Rannikon särkikalojen kaikuluotauspilottihanke

Tulostettava versio