Rannikon kuha-, ahven- ja haukikantoja seurataan

Kuha ja ahven ovat siian ja lohen ohella rannikon ammattikalastajien tärkeitä saalislajeja. Hauella on paikallista merkitystä. Myös vapaa-ajankalastajat arvostavat näitä lajeja.

Rannikon kuha-, hauki- ja ahvenkantojen tilaa ja kehitystä seurataan

Hankkeessa seurataan rannikon kuha-, hauki- ja ahvenkantoja ja niiden kehitystä sekä kalastuksen vaikutusta niihin. Tietoja käytetään kalastuksen säätelytarpeen arviointiin ja kalakantojen hoidon suunnitteluun.

Ahvensaaliit ovat tällä hetkellä runsaita. Kuva Ari Saura.

Rannikon ammattikalastajien ahven- ja kuhasaaliit kasvoivat 1980-luvun puolivälistä alkaen 1990-luvun loppupuolelle asti. Sen jälkeen saaliit ovat vaihdelleet vuosittain, mutta selvää suuntaa saaliin määrän kehityksessä ei ole ollut. Ahven ja kuha ovat hyötyneet viime vuosien lämpimistä kesistä. Kuhat ja ahvenet tulevat pyyntikokoon 5-6-vuotiaina ja vahva vuosiluokka voi näkyä saaliissa lähes 10 vuotta. Haukisaalis on pysynyt melko tasaisena 1980-luvulta alkaen.

Rannikon ammattikalastajien ahven-, kuha- ja haukisaaliiden kehitys vuosina 1980-2009.

Viime vuosina nopeasti runsastunut harmaahyljekanta vaikeuttaa avovesikauden verkkokalastusta ja joillain alueilla kalastus on loppunut. Hylkeet voivat muuttaa myös kalojen käyttäytymistä ja vaelluksia, jolloin kalastus perinteisillä menetelmillä ei onnistu. Hylkeet ovat levittäytyneet myös sisälahtiin. Kuhasaaliista noin 95 % ja ahvensaaliista kaksi kolmasosaa on saatu verkoilla.

Merimetsojen määrä rannikolla on noussut erittäin nopeasti viime vuosina. Suurilla merimetsomäärillä voi olla vaikutusta myös arvokalojen poikasten määriin. Tätä tutkitaan yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa.

Kuhan kutu- ja poikasalueet sijaitsevat rannikon sameissa ja rehevissä lahtivesissä. Poikasten esiintymistä selvitetään VELMU-tutkimuksessa.

Ajankohtaista

Vuosittain kerätään EU-tiedonkeruuohjelman yhteydessä näytteitä ammattikalastajien kuha- ja ahvensaaliista yhteensä noin 5 000 kalasta, joista määritetään mm. pituus, paino, ikä, sukupuoli ja sukukypsyysaste. Näiden tietojen avulla seurataan muutoksia kannan ikärakenteessa ja kasvussa.

Istutettujen kuhien menestymistä tutkitaan erillisessä hankkeessa. Rannikon kalayhteisöjen rakennetta seurataan koekalastuksin. Ammattikalastajien saalistiedot kerätään tilastoinnin yhteydessä.

Yhteistyö

Lounais-Suomen kalatalouskeskus, Suomen Ympäristökeskus, Varsinais-Suomen TE-keskus, kalastusalueet.

Vastaava tutkija

Heikki Auvinen

RKTL, Turun riistan- ja kalatutkimus
Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku
etunimi.sukunimi@rktl.fi

Muita tutkijoita: Outi Heikinheimo, Jari Raitaniemi

Hankkeen kesto: Jatkuva

Tulostettava versio