Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot

Kalavarojen arviointi:
» Iänmääritys ja suomuarkisto 
» Silakka, kilohaili, turska ja kampela
» Itämeren lohi ja taimen 
» Teno- ja Näätämöjoen lohi 
» Tornionjoen lohi ja meritaimen 
» Suomenlahden siika 
» Pohjanlahden siika
» Muikku
» Merialueen kuha, ahven ja hauki 
» Inarijärven kalakannat
» Kalantutkimuksen sanastoa
» Simojoen lohi 
» Koekalastusrekisteri

Muikku ja muut sisävesikalat

Tärkeimmät muikkujärvet seurannassa

Muikku on saaliin arvon perusteella silakan jälkeen toiseksi tärkein ammattikalastuksen saaliskala ja sisävesien ammattikalastuksen elinehto. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Painopiste on muikkukantojen kehityksen seurannassa, mutta myös muista talouskaloista kerätään tietoa. Hankkeen tavoitteena on

  1. tuottaa tietoa kalastuksen suunnitteluun
  2. parantaa kalakaupan toimintaedellytyksiä
  3. kehittää kalavesien hoitomenetelmiä
  4. lisätä tietämystä muikkukantojen vaihteluiden syistä

Muikkukantojen tila 2010 (kala > tietoa kalalajeista > muikku)

Nuottausta Konnevedellä. Kuvat: Pentti Valkeajärvi

Kalastajat tiedon lähteenä

Tiedot muikkukantojen suhteellisesta runsaudesta kerätään yli sadalta kalastajalta ja tutkijalta syksyllä ja talvella lähetettyjen kyselyiden avulla. Kutukantoja on kartoitettu vuodesta 1988 lähtien, hottakantoja vuodesta 1996. Sekä vanhojen että nuorten muikkujen runsaus arvioitiin luokituksella 1-5, missä 1 vastaa erittäin heikkoa, 2 keskimääräistä heikompaa, 3 keskimääräistä, 4 keskimääräistä vahvempaa ja 5 erittäin vahvaa kantaa. Runsausindeksin lisäksi tiedusteltiin myös mm. alle vuoden ikäisten nuorten muikkujen (hottien) kokoa, saaliin koostumusta ja markkinatilannetta.

Muikunpoikasten tiheyksiä selvitetään

Muikkukantojen seuranta on toiminut tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston vetämän Suomen siikakalojen tutkimuksen ja kannanseurannan kehittämisohjelman  kanssa. Kyseinen Cornet-hanke on päättynyt, mutta muikunpoikasten tiheyksiä kuitenkin pyritään kartoittamaan jatkohankkeissa, koska tiheystiedot antavat vahvaa ennustetta tulevista kalansaaliista. Tutkimusjärviä ovat Säkylän Pyhäjärvi, Päijänteen pohjoisosa ja Tehinselkä, Etelä-Konnevesi, Pohjois-Keitele, Puulavesi, Puruveden Harvanselkä ja Hummonselkä, Paasivesi, Onkamo ja Höytiäinen. Poikastiheyksien aikasarjat vuoteen 2009 asti.

   

Lisätietoja:

Pentti Valkeajärvi
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus
Survontie 9
40500 Jyväskylä
Puhelin 0205 75 514, 040 755 6651
etunimi.sukunimi@rktl.fi

Muu henkilökunta: Heikki Auvinen, Raimo Riikonen

Ohjelma: Kalavarojen arviointi
Hankkeen kesto: jatkuva

  



Tulostettava versio

 
Ajankohtaista
 
 Muikkukannat edelleen vahvoja varsinkin pohjoisessa 
 Suomen muikkukannat ovat olleet melko vahvoja ja vakaita viime vuosina, eikä oleellisia muutoksia ole näköpiirissä. Syksyn 2009 kutukannat olivat Etelä-Suomessa keskitasoiset ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä vahvempia. Kalastukseen vuonna 2010 keskeisesti vaikuttava vuosiluokka 2009 oli Länsi-Suomessa keskimäärästä heikompi. Muualla maassa ja varsinkin Oulun korkeudella toista kesäänsä eläviä muikkuja on runsaasti. 
 
 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Yhteenveto muikkukantojen tilasta 
 » Muikku 
 » Muikku 
 
 Muualla verkossa: 
 » CORNET 
 
 Julkaisut: 
 » Kalavarat 2006 - Fiskresurser 2006 
 » Kalavarat 2005 - Fiskresurser 2005 
 » Kalavarat 2004 - Fiskresurser 2004 
 » Muikkukannat taantuneet suuressa osassa maata. 
 » Muikkujen vaelluksista tietoa yksilömerkeillä 
 » Muikkukannat elpyneet 
 » Muikun (Coregonus albula (L.)) siirtoistutus Höytiäiseen - elpyykö muikku? 
 » Muikun kannanvaihtelujen vaikutus järvitaimenistutusten tuloksellisuuteen. Loppuraportti 
 » Muikun talvinuottaus ja muikkukannat Kuusamossa 
 » Kalakantarekisteri: siika, muikku ja harjus 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 22.6.2010