Pohjanlahden siika

Pohjanlahden vaellussiika- ja karisiikakantojen tilaa ja kalastusta seurataan mm. poikasnuottausten, saalisnäytteiden ja saalistilastojen avulla. Saadun tiedon perusteella annetaan suosituksia kalastuksen järjestämistä varten.

Pohjanlahden vaellussiikakannoissa on nähtävissä merkkejä liian tehokkaasta kasvaviin yksilöihin kohdistuvasta kalastuksesta. Erityisesti verkkokalastus, mikä on tärkein siiankalastustapa, verottaa liikaa keskenkasvuisia yksilöitä liian tiheiden verkkojen takia. Jokiin kudulle nousevien siikojen keskikoko pieneni erityisesti Perämeren pohjoisosissa, mutta on viime vuosina hieman kasvanut. 

Kudulle nousevien vaellussiikanaaraiden keskipituus 8-kesäisenä Kemi- ja Oulujoella ja 7-kesäisenä Kalajoella vuosina 1981-2007.

Kutukannan keski-ikä on ollut entistä korkeampi, koska nopeakasvuisten siikojen suhteellinen osuus on vähentynyt valikoivan pyynnin takia. Mitä nopeakasvuisempi siika on, sitä suurempi todennäköisyys sillä on joutua verkkopyynnin saaliiksi jo ennen sukukypsyyden saavuttamista. Naaraiden osuus kudulle nousevassa populaatiossa on pienentynyt. Naaraat oleskelevat syönnösalueilla 1-2 vuotta pitempään kuin koiraat, ja tulevat siksi koiraita todennäköisemmin pyydetyiksi ennen kutua.

Ajankohtaista

Jokiin kudulle nousseitten vaellussiikojen kutu on pohjoisen joissa ohi, etelämpänä se vielä jatkuu. Tutkimuslaitos on syksyn aikana kerännyt Pohjanlahden jokien kutusiioista näytteet jokavuotiseen tapaan.

Kutunousun aikana pyydetyistä siioista lypsetään mätiä monilla joilla kalanviljelyn tarpeita varten. Kuvassa mätimäärän mittausta Kemijoella lokakuussa 2008. Kuva: Erkki Jokikokko.

 

Vastaava tutkija

Erkki Jokikokko
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Perämeren kalantutkimus ja vesiviljely, 94450 Keminmaa
etunimi.sukunimi@rktl.fi

Muita tutkijoita: Alpo Huhmarniemi, Ari Leskelä

Ohjelma: Kalavarojen arviointi
Hankkeen kesto: jatkuva

Tulostettava versio